Moitetta matkaansa seuraksi saavat Tampereen kaupungin hallinto ja virkamiehet, jotka ilmeisesti kulttuuria taitamattomina ovat päätyneet "juustohöylällä" kuoria kaupungin maksamista kulttuurilaitosten toiminta-avustuksista tasaisesti kahden prosentin verran kuluvana vuonna eli 2014; kokonaisuutena avustusmäärärahoista on päätetty leikata 224 000 euroa tänä vuonna. Sivistys-ja elämänlaatupalvelujen lautakunta päätyi torstaina 30.1.2014 tykönään leikkauksiin, jotka vievät esim. Tampereen Teatterilta ja Tampereen Työväen Teatterilta kumpaiseltakin yli 40 000 tukieuroa , eikä leikkauksilta säästy myöskään Tampereen Komediateatteri, Ahaa-teatteri eikä Sorin sirkuskaan.

Aamulehdelle antamassaan haastattelussa kaupungin tilaajapäällikkö Lauri Savisaari paljastaa koko kompetenssinsa - vaiko sen puutteen? - ja epäilee hyvinkin pian jouduttaman "kirveellä" tehtäviin, vielä karkeampiin säästöihin. Yhteiskuntatieteiden maisteri Savisaari on kaupungin sivistys- ja elämänlaatupalvelujen tilaajapäällikkönä juuri se henkilö, joka johtaa asioiden valmistelua omalla sektorilla sekä vastaa palvelujen tilaamisesta koskevien ja muiden sivistys- ja elämänlaatupalveluiden lautakunnan päätettäväksi tulevien asioiden valmistelusta. Tilaajapäällikkö Savisaari valottaa myös virkamiehen ajatusmaailmaa paljastaessaan hallinnon pitävän tasaista leikkaamista kohtuullisempana tällä haavaa, mutta virkamiehet ovat tehneet myös koelaskelmia erilaisista säästömalleista ja niiden kohdentavista vaikutuksista. Tilaajapäällikkö Savisaari äityy myös ennustajaksi ounastellessaan avustusmäärärahojen laskusuunnan jatkuessa kaupungin virkamiesten päätyvän varsin pian priorisointiin niukkuutta jaettaessa.

Torstain uutisen mukaan tänä vuonna (2014) on sivistys- ja elämänlaatupalveluiden lautakunta Tampereella yltänyt jakamaan avustuksina 15 870 700 euroa jakautuen seuraavasti: taidelaitoksille 13 292 386 euroa, tilakustannuksiin 1 819 000 euroa, taide- ja kulttuuriyhdistyksille ja yhteisöille 1 351 614 euroa, liikuntaseuroille 1 039 000 euroa, kulttuuriharrastusyhdistyksille 78 000 euroa, maahanmuuttajayhdistyksille 22 000 euroa, ammattitaiteilijoiden stipendeihin 25 000 euroa kohdentuen  rajatusti vain kuvataiteeseen tänä vuonna, museoille 25 000 euroa, vapaalle sivistystyölle 22 700 euroa ja palkintoihin 15 000 euroa. Historiikkien tukeminen unohdetaan väliaikaisesti ainakin tänä vuonna.

Tampereen taide- ja kulttuurilaitokset saivat lautakunnalta 13 292 081 euroa avustusta, joka jakaantuu tila-avustuksiin (1 437 959 euroa) ja toiminta-avustuksiin (11 854 122 euroa). Tilakustannuksiin lautakunta jakoi avustuksia seuraavasti: Työväen museoyhdistys ry 669 185 euroa, Pirkanmaan musiikkiopisto/NMKY ry 244 792 euroa, Tampereen Teatteri Oy 148 700 euroa, Pyynikin kesäteatterisäätiö 123 225 euroa, Tanssiteatteri Mobita/Danscon kannatusyhdistys ry 104 236 euroa, Teatteri Mukamaksen kannatusyhdistys ry 75 841 euroa ja Lastenkirjainstituutin kannatusyhdistys ry 71 981 euroa.

Kulttuurilaitosten toiminta-avustusten saajat ovat: Tampere-talo 5 370 622 euroa (josta oopperan toimintaa 194 000euroa ja tilakustannuksiin 3 902 622 euroa), Tampereen Työväen Teatteri Oy 2 167 000 euroa (josta 229 000 euroa kohdistetaan lasten teatteritoimintaan), Tampereen Teatteri Oy 2 147 000 euroa, Tampereen musiikkiopiston säätiö 735 000 euroa, Pirkanmaan musiikkiopisto/NMKY ry 264 000 euroa (josta 12 000 euroa kohdistetaan musiikkiluokkien kuorojen toimintaan), Tampereen Komediateatteri säätiö 223 000 euroa, Taito Pirkanmaa ry 192 000 euroa, Ahaa Teatterin Kannatus ry 182 000 euroa, Teatteri Mukamaksen kannatusyhdistys ry 130 000 euroa, Sorin Sirkus ry 118 000 euroa, Työväen Teatterin talosäätiö 98 000 euroa, Tanssiteatteri Mobita/Danscon kannatusyhdistys ry 88 000 euroa, Lastenkirjainstituutin kannatusyhdistys ry 58 000 euroa, Työväen museoyhdistys ry 48 500 euroa Lenin-museon toimintaan ja Tampereen Maja-säätiö 33 000 euroa.

Edeltävä esimerkki on tyypillinen osoitus virkamiesten kyvystä käyttää harkintaa; omaa toimintaansa he eivät juuri koskaan kyseenalaista ja byrokratian määrässä he eivät löydä säästökohteita. Hallintoa on viime vuodet melko lailla suruttomasti paisutettu ja virkamiehet korkeintaan yrittävät tehdä oman työnsä tärkeäksi ja suojata savutettuja etujaan. Julkisenpuolen palkkakustannuksetkin ovat nousseet viime vuosina tuntuvasti enemmän, kuin yksityisen puolen palkat. Mitättömän pienillä säästöillä byrokratian puolelta nämäkin leikkaukset Tampereen kulttuurielämästä olisi ollut vältettävissä! Monin  tutkimuksin on osoitettu, että kulttuuriin satsatut eurot tulevat moninkertaisesti takaisin maksetuksi ja tarvitseeko kaikkea ihmisten hyvinvointia aina mitatakaan rahassa.

 

Tamperelaismuusikoiden vuonna 2007 perustama Tampereen Kamarioopperayhdistys ry järjesti maanantaina 6.1.2014 Lempäälän Pyhän Birgitan kirkossa klo 18 miellyttävän loppiaiskonsertin, jota lähes kirkontäyteinen kuulijakunta oli saapunut maanantai-iltana kuulemaan. Kamarioopperayhdistyksen nimenomaisena tarkoituksena on ylläpitää, edistää ja kehittää kamarioopperatoimintaa, edistää taiteilijoiden välistä yhteistyötä sekä rikastuttaa Pirkanmaan kulttuuritarjontaa tuottamalla kamarioopperaproduktioita, järjestämällä konsertteja ja hankkimalla yhdistyksen käyttöön sopivaa ohjelmistoa. Yhdistyksen puheenjohtajana toimii Anna Ranki ja taiteellisena johtajana pianisti ja säveltäjä Tuomas Turriago. Konsertin esiintyjät olivat sopraanot Anna Ranki, Suvi Väyrynen ja Satu-Liisa Pauniaho, mezzosopraanot Johanna Kalmari ja Leena Rantala sekä altto Katariina Hännikäinen, joita taitavasti tuki harpulla Tampereen konservatorion ja TAMK:n harpunsoiton opettaja sekä freelance-muusikko Liisa Honkanen. Vierailevana tähtisolistina konsertissa lauloi omat soolonumeronsa Karjalassa syntynyt, mutta viisi ensimmäistä elinvuottaan Kuljun Ahostenjärven rantamaisemissa elänyt  bassolaulaja Jaakko Ryhänen. Jaakko Ryhäsen 41 vuotta kestänyt ammattilaulajan ura päättyi hieman yllättäen sydänleikkaukseen vuonna 2012 ja tänä vuonna tämä Lempäälän konsertti on nykyään vain harrastuspohjalta esiintyvälle taiteilijalle hänen seitsemäs esiintymisensä julkisesti. Hän jaksaa kuitenkin vielä kouluttaa tulevia laulajiamme Helsingin Sibelius-Akatemiassa kolmena päivänä viikossa.

 

 

 

 

 

Lempäälän konsertin pääteoksena ja avauksena oli Benjamin Brittenin sävellys A Ceremony of Carols, jonka vanhimmat runot ovat peräisin 1300-luvulta ja tuoreimmat 1500-luvulta. Teoksen osat ovat esitysjärjestyksessä: 1. Procession, 2. Wolcum Yole!, 3. There is no Rose, 4a. That yongé child, 4b. Balulalow, 5. As dew in Aprille, 6. This little Babe, 7. Interlude (harppusoolo), 8. In Freezing Winter Night, 9. Spring Carol, 10. Deo Gracias ja 11. Recession. Harppusolistisia taitojaan pääsi Brittenin teoksen jälkeen esittelemään Liisa Honkanen John Thomasin Andante Pastoralessa. Joulun tunnelmiin vielä tuntuvasti palautti hiljentyneet kuulijat Jaakko Ryhänen Liisa Honkanen säestäjänään laulamalla Sulho Rannan Taas kaikki kauniit muistot sekä Jean Sibeliuksen En etsi valtaa loistoa. Tamperelaiselta säveltäjältä Paavo Korpijaakolta oli tilattu kahteen joululauluun uudet sovitukset konserttia varten; nämä laulut - Ahti Sonnisen Rauhaa vain rauhaa ja Selim Palmgrenin Ja neitsyt pikku poijuttansa - Kamarioopperayhdistyksen laulajattaret esittivät a cappella. Äänilauluesitykset harpun säestyksellä saivat myös Martti Helan Hiljainen joululaulu ja Väinö Hannikaisen Joulun sävel soi. Ennen konsertin yhteisesiintymistä lauloi vielä Jaakko Ryhänen harpun säestyksellä Martti Helan Joulu, kruunu kirkkahin sekä Th. Söderbergin Riemuitse, mielen. Yhteisvoimin esitetty Josef Mohrin vuonna 1816 sanoittama ja Franz Xaver Gruberin vuonna 1818 säveltämä Jouluyö, juhlayö ja loppu- ja yhteislauluna yleisön kanssa kajautettu Maa on niin kaunis - Hilja Haahti suomensi tämän 1200-luvun pyhiinvaeltajien hymniin pohjautuvan laulun vuonna 1906 - saivat jo harpunkin äänen tuntumaan hennolta Lempäälän kirkossa ja pimeässä illassa.