Jussi Lampela & Nonet

 

 

Tiistaina 18.11.2014 klo 19 kuultiin Helsingin Kanneltalossa laadukasta bluesia, kun säveltäjä ja sovittaja Jussi Lampela & Nonet konsertoi solistinaan kitaristi Teemu Viinikainen. Taitavia muusikoita oli lavalla useita ja sovitukset jättivät hyvin tilaa hienoihin yksilösuorituksiin sooloissa. Kokoonpanossa soittivat Jukka Eskola (trp), Petri Puolitaivat (alttosax.), Ville Vannemaa (baritonisax.), Tero Toivonen (käyrätorvi), Kasperi Sarikoski (pasuuna), Kenneth Ojutkangas (tuuba), Riitta Paakki (piano), Ville Herrala (basso) ja Jussi Lehtonen (rummut). Kappaleina kuultiin ainakin Goodbye Pork Pie Hat, Mr. Sims, St. Louis Blues, Round Midnight, Israel - Birth of the Cool, Turnaround, Two Bass Hit ja Segment. Ennen tiistain konserttia Kanneltalossa klo 18.15 Jussi Lampela esitteli konsertin kahviossa.

Kanneltalossa on tiistaina 9.12.2014 mahdollisuus virittäytyä jouluisiin tunnelmiin Jussi Lampelan & Nonetin seurassa, kun joululauluja saapuu tulkitsemaan soisteiksi Yona ja Emma Salokoski. Jussi Lampela vie musiikin ilosanomaa myös vierailemalla sunnuntaina 14.12.2014 klo 18 Jyväskylän Big Bandin kapellimestarina joulukonsertissa Jyväskylän teatteritalossa. Solisteina myös Jyväskylän joulukonserteissa ovat Yona ja Emma Salokoski.

 

 

 

 



Charles Spencer Chaplin (s. 16.4.1889 Lontoo ja k. 25.12.1977Corsier-sur-Vevey, Sveitsi)

Charles Chaplin ja Paulette Goddard elokuvassa Nykyaika.

100 vuotta sitten ilmestyi tämä veikeä kulkurihahmo valkokankaalle. Charles Chaplinin legendaarisista elokuvista pääkirjasto Metso Tampereella järjesti lauantaina 8.11.2014 Pietilä-salissa kahden elokuvan esityksen: Chaplinin poika vuodelta 1921 ja Nykyaika vuodelta 1936. Nykyajassa Chaplin sanoi haikeat hyvästit rakkaalle kulkurihahmolleen ja hänen vastanäyttelijänä toimi hänen silloinen - järjestyksessä kolmas - vaimonsa Paulette Goddard. Täysin aiheettomaksi osoittautui myös Chaplinin pelko elokuvan menestymisestä; nykyään elokuva on Kultakuumeen (1925) ohella Chaplinin maailmanlaajuisesti tunnetuin ja pidetyin elokuva. Nykyajassa Chaplin teki orastavia äänikokeiluja teoksen tietyissä kohdissa; tässä elokuvassa näemme ja kuulemme myös hämmästyttävä äänitallenteen, Nonsense Song, jossa ensimmäisen kerran on tallennettu Chaplinin ääni valkokankaalle.

Chaplinin hautakivi

Chaplinin poika

Kansanmusiikkiyhtye Puhti.

Musiikkitalossa järjestetään perjantaina ja lauantaina 7.-8.11.2014 Sibelius-Akatemian ja Suomen Arvostelijain Liitto ry:n yhteinen Musiikkikritiikkiseminaari teemalla: Älkää ampuko kriitikkoa! Perjantain ohjelma lähti vauhdikkaasti käytiin Puhtin perinneteknologisella esityksellä, kun itse esityksestä vastasi kansanmusiikkiyhtye Puhti. Musiikkikritiikkiseminaarin virallisen puolen avasi professori Gustav Djupsjöbacka avajaistervehdyksellään.

Professori Gustav Djupsjöbacka.

Gustav Djupsjöbacka ja säveltäjä Kimmo Hakola paneelikeskustelussa.

Aija Puurtinen, Otso Kantokorpi ja Siskotuuli Toijonen keskustelevat.

Tämän jälkeen ohjelmassa seurasi paneelikeskustelu aiheesta: Mihin kritiikkiä tarvitaan? Aiheesta olivat keskustelemassa professori Gustav Djupsjöbacka, säveltäjä Kimmo Hakola, Mut Aija Puurtinen ja kriitikko Otso Kantokorpi. Keskustelua johdatteli kulttuuritoimittaja Siskotuulikki Toijonen.

Baritoni Petteri Salomaa ja pianisti Ilmo Ranta.

Tässä on menossa laulu kriitikoista.

Ennen lounastaukoa oli vielä kulttuurituokio, kun baritoni Petteri Salomaa ja pianisti Ilmo Ranta virittivät musiikilla kuulijat lounastunnelmiin. Ensin tuli Oskar Merikannon Itkevä huilu Larin Kyöstin sanoin ja sitten Hugo Wolfin Abschied, jonka sanoista vastasi Edouard Mörike.

Erkki Korhonen

Kimmo Sarje

Lounastauon jälkeen Erkki Korhonen kävi valistamassa seminaariyleisöä Sibeliuksen Juhlavuoden (2015) tapahtumista. Ensivuonna toteutuvaan säveltäjän sävellyskilpailuun tuli ennätykselliset 639 kilpailusävellystä, jotka ovat nyt ruodittavana. Erkin jälkeen puheenvuoron sai taiteilija ja FT Kimmo Sarje, joka kertoi aiheesta: Kritiikki taiteena. Ennen työpajatyöskentelyyn siirtymistä musiikinhistorian professori ja kriitikko Veijo Murtomäki kertoi aiheenaan: Kriitikko työstään. Loppu seminaaripäivästä oli varattu työskentelyyn työpajoissa, joita oli kaksi: jazmusiikkia ja konserttimusiikkia varten.

Veijo Murtomäki

 Ennio Morricone

 Henry Mancini

Santa Rita do Passa Quatron kaupungissa vuonna 1917 syntynyt ja sitten maailman laajuiseen maineeseen noussut sävelmä Tico, tico - kiireisestä pikkulinnusta syömässä jauhojaan - saa tiistaina 4.11.2014 klo 19 aloittaa orkesterin soittamana versiona Tampere Pops-orkesterin ensikonsertin Tampere-talon suuressa salissa. Sävelmän loihti maailman tietoisuuteen brasilialainen säveltäjä Zequinha de Abreun. Solisteista ensimmäisenä kasteensa saa Saara Aalto, joka tulkitsee heti kärkeen kappaleet I wanna be loved by you - säveltäjinä Herbert Stothart sekä Harry Ruby ja laulun sanoitti Bert Kalmar alunperin musikaaliin "Good boy" vuonna 1928, mutta jonka suuri yleisö muistaa varmaan paremmin Marilyn Monroen tulkintana elokuvasta "Some Like It Hot" -, ja Love story (Shirley Bassey), joka taas perustuu Arthur Hillerin ohjaamaan elokuvaan vuodelta 1970 ja elokuvassa oli Francis Lain musiikki.

 Saara Aalto

 Pentti Hietanen

Pentti Hietanen aloittaa urakkansa lauteilla Bert Kaempfertin sävelmällä Strangers in the night elokuvasta Salainen tehtävä Lissabonissa vuodelta 1966 ja laulunhan teki samaisena vuonna tutuksi itse Frank Sinatra, joka suorituksestaan pokkasi viisi Grammy-palkintoa. Tämä laulu aiheutti vuonna 1968 kaksivuotisen plagiointioikeudenkäynnin säveltäjä Philippe Gérardin väittäessä sävelmää lainatuksi hänen Magic Tango laulusta vuodelta 1953. Syytteet kuitenkin raukesivat pariisilaisessa tuomioistuimessa. Muukalaisten jälkeen Pentti keinuttaa orkesterin ystävällisellä avustuksella Luis Demetrion ja Pablo Beltran Ruizin mamboon vuodelta 1953, Sway, joka Dean Martinin levyttämänä Norman Gimbelin sanoin levisi kovaksi hitiksi vuonna 1954. Pentin trilogia konsertin alkupuoliskolla päättyy rumbasäveliin elokuvasta Mambo Kings vuodelta 1992. Sävelmän takaa löytyvät säveltäjä Robert Kraft ja sanoittaja Arne Glimcher.

Pentin tyttäristä Roosa esittää isänsä jälkeen Thomas Newmanin musiikkia James Bond-elokuvasta Skyfall - samannimisen kappaleen - vuodelta 2012, joka oli lajissaan kahdeskymmeneskolmas Bond-elokuva. Inalle lankeaa taas musiikkia Bond-leffasta You only live twice (tunnussävel) vuodelta 1967, joka oli näyttelijä Sean Conneryn viides elokuva Bondina - James Bondina. Tämänkin Bond-musiikin sävelsi Bond-säveltäjä John Berry ja elokuvassa laulun laulaa Nancy Sinatra. Saara Aallon laulettua vielä Dolly Partonin laulun I will always love you vuodelta 1973, joka kuitenkin saavutti maailman maineen vuonna 1992 elokuvassa Bodyguard ja oli tuolloin silloisen laulajansa Whitney Houstonin menestynein kappale, yhtyvät vielä kaikki konsertin solistit ensimmäisen puoliajan loppulauluun, You rise me up. Säveltäjä Rolf Løvland sävelsi ensin instrumentaalisävelmän nimeltään Silent story, johon myöhemmin pyysi kirjailija Brendan Grahamilta sanat. Ensiesityksen kappale sai säveltäjä Løvlandin esittäessä laulun äitinsä hautajaisissa. Ennen väliaikaa turkulaistrumpetisti Tero Lindberg soittaa vielä soolonumeronaan sävelmän samannimisestä Michael Gondryn ohjaamasta elokuvasta vuodelta 2011, Green Hornet, jonka musiikki on säveltäjä James Newton Howardin kynästä lähtöisin. 

 Tero Lindberg

Virkistävän väliajan jälkeen mainio orkesterimme polkaisee konsertin jälkipuoliskon käyntiin Euday L. Bowmanin sävellyksellä 12th Street Rag vuodelta 1914. Monien ragtime-pianistien lisäksi kappaleen ovat levyttäneet ainakin Louis Armstrong, Fats Waller, Count Basie, Bennie Moten, Duke Ellington ja Lester Young. Enrico Nicola "Henry" Mancinin Moon river kappale oli musiikkia elokuvaan Aamiainen Tiffanylla vuonna 1961. John Mercerin teki sanat lauluun, jonka elokuvassa lauloi näyttelijä Audrey Hepburn saaden laululla parhaan laulun Oskarin. Lisäksi sävelmä keräsi kolme Grammy-palkintoa: vuoden paras levytys, paras kappale sekä paras orkesteriesitys. Tämän hitaan valssin laulaa konserttiyleisölle Saara Aalto. Seuraavaksi on salin vuoro hiljentyä kuuntelemaan konsertin kapellimestarin ja pasunisti Antti Rissasen tulkintaa Se (Cinema Paradiso) Giuseppe Tornatoren ohjaamasta ja kirjoittamasta samannimisestä elokuvasta vuodelta 1988. Elokuvan musiikista vastasi 10.11.1928 Roomassa syntynyt Ennio Morricone yhdessä poikansa Andrea Morriconen kanssa.

Roosan soolonumerona kuultavan What I did you for love ja Inan What a wonderful world laulujen jälkeen saa soolovuoron jälleen korkealta soittava trumpetistilahjakkuus, Tero Lindberg. Tero puhaltaa menemään vuoden 1965 Sergio Leonen elokuvasta tuttua Ennio Morriconen musiikkia Vain muutaman dollarin tähden. Pentti Hietasen johdatuksessa siirtyy salin konserttiyleisö Thunderball-elokuvan maailmaan vuodelta 1965. Tämän neljännen Bond-elokuvan säveltäjä oli tietysti myös John Barry ja elokuvan ohjasi Terence Young. Tanskalaisen Jacob Gaden sävellys Jalousie (Tango tsigane) siivittää Pentin tulkitsemana kohti konsertin loppuhuipentumia. Gade toimi 24-henkisen orkesterin kapellimestarina Paldsteatret-elokuvateatterissa, Kööpenhaminassa. Tango ensiesitettiin Don Q Son of Zorro-mykkäelokuvan taustamusiikkina 14.9 1925. Gadesta kappale teki varakkaan miehen ja vuodesta 1956 hän määräsi laulusta saatavat teostotulot perustamalleen säätiölle tukemaan nuoria ja lahjakkaita muusikoita. 

 Jacob Gade

Konsertin naissolistit yltyvät vielä yhdessä laulamaan kappaleen Think, jonka jälkeen Saara lopettaa oman osuutensa kappaleeseen Je suis Malade (säveltäjä Serge Lama), jonka saatamme muistaa Lara Fabianin ohjelmistosta. Loppunumeroon illan konserttiyleisön saattelee Pentti Hietanen Tampere Pops-orkesterin avustuksella. My way oli Paul Ankan löytö Frank Sinatralle lomaltaan Ranskassa vuonna 1967. Claude François ja Jacques Revaux sävelsivät kappaleen, johonka Anka sai Ranskassa maksutta neuvoteltua oikeudet. Kaksi vuotta myöhemmin Paul Anka tarjosi kappaletta Sinatralle omalla sanoituksellaan, ja loppu on historiaa! 

 Konserttimestari István Szalay.

Tiistaina 4.11.2014 suuntana klo 19 on siis Tampereella Pohjoismaiden suurin kongressi- ja konserttitalo, Tampere-talo, ja sen suuri sali, jossa viime keväänä musiikin ammattilaisten perustama viihdemusiikkikokoonpano - suurimmillaan 26-muusikkoisena -, Tampere Pops-orkesteri debytoi. Avauskonsertin jousistossa soittavat István Szalay (konserttimestari), Lea Antola, Maria Itkonen ja Lotta Laaksonen viuluja. Alttoviuluissa Anne Korhonen ja Jarno Laaksonen. Selloissa Virpi Välimäki ja Maija Juuti. Puupuhaltimet hoitelevat Jukka Hänninen, Jutta Jelys ja Petri Nieminen. Trumpeteista vastaavat Tommi Kolunen ja Mitro Koskiluoma. Pasuunaa vetelee Aapo Ristilä ja kitarassa on Hannu Lauri, kun taas basson takaa Petri Mäkiharju. Kosketinsoittimissa on Ali Ahmaniemi sekä pianossa Heini Hietanen, rumpupatterin takana Tomi Hyttinen ja perkussioissa Jyri Kurri. Orkesterin kapellimestarina ja sovittajana toimii pasunisti Antti Rissanen. Solistit ovat Saara Aalto ja Pentti Hietanen yhdessä tyttäriensä Inan ja Roosan kanssa, pianossa Pentin vaimo Heini. Trumpettisolistina konsertissa esiintyy turkulainen Tero Lindberg. Nautinnollinen viihdemusiikki-ilta on siis odotettavissa Hollywoodin helmien loisteessa. Mehukasta musiikki-iltaa kaikille taidokkaan musiikin ystäville!

 30.7.1941 Ottawassa syntynyt Paul Anka.

 21.3.1980 Tampereen yliopiston juhlasalissa Pentti Lasanen onnittelee 70-vuotiasta Harry Bergströmiä.

 

 Sauvo Puhtila

 Usko Kemppi

 Rauno Lehtinen

 Heikki Aaltoila

 Arthur Fuhrmann

 28.10.1954 yhdistyksen perustamiskirjan allekirjoittaneet.

 Jani Uhlenius

Lauri Jauhiainen

28.10.1954 perustivat 12 suomalaista elokuvasäveltäjää Suomen Elokuvasäveltäjät r.y:n Helsingissä. Perustamiskirjan ovat allekirjoittaneet: Harry Bergström, Heikki Aaltoila, George de Godzinsky, Tapio Ilomäki, Taneli Kuusisto, Toivo Kärki, Georg Malmstén, Einari Marvia, Tauno Pylkkänen, Sulho Ranta, Matti Rautio ja Ahti Sonninen. Perustajajäsenistä seitsemän kuului myös Suomen Säveltäjiin, heistä Taneli Kuusisto, Tauno Pylkkänen, Einari Marvia, Sulho Ranta ja Ahti Sonninen olivat jopa Suomen Säveltäjien perustajajäseniä. Perustamiseen ajauduttiin, kun filminvalmistajat eivät halunneet maksaa korvauksia sävellystyöstä, vaan katsoivat Teoston palkkiot riittäviksi korvauksiksi. Vuonna 1945 perustettu Suomen Säveltäjät ry ei myöskään halunnut ottaa asiaa hoitaakseen ja elokuvasäveltäjiä jäsenikseen. Lauri Ikosen työtä jatkamaan Teoston johtajana tuli vuonna 1931 Martti Turunen, joka johtikin sangen patriarkaalisesti edunvalvontajärjestöä aina vuoteen 1969 asti. Turusesta tuli myös vasta perustetun Suomen Säveltäjien johtokunnan jäsen ja taloudenhoitaja vuona 1945; sävellystyönsä lisäksi hän oli filosofian maisteri ja ekonomi sekä johti kuoroista ainakin Ylioppilaskunnan Laulajia ja Laulu-Miehiä. Suomen Elokuvasäveltäjien ensimmäiseksi puheenjohtajaksi tuli valittua Harry Bergström, joka hoitikin "tonttia" aina vuoteen 1965 asti. 4.4.1910 Tampereella syntyneen Bergströmin tiedämme Suomen tuotteliaimmaksi elokuvasäveltäjäksi, sillä hän jätti musiikkinsa 78 kotimaiseen elokuvaan. Kun - silloin jo kunniapuheenjohtaja - Harry Bergström täytti 70 vuotta Elvis ry järjesti Tampereen yliopiston salissa konsertin 21.3.1980 Tampereen kaupunginorkesterin kanssa sekä juhlaillallisen hotelli Rosendahlissa. Yhdistyksen asiamieheksi kutsuttiin Erkki Ainamo, komentajakapteeni evp, joka työskenteli Yleisradion palveluksessa. Georg Malmstén oli valittu vuonna 1952 ensimmäiseksi kevyen musiikin edustajaksi Teoston johtokuntaan, kun johtokunnan paikka oli vapautunut puheenjohtaja Selim Palmgrenin kuoltua. Vähintään kahdella tapaa vuosi 1954 oli kevyen musiikin tekijöille merkityksellinen: nykyäänkin toimiva Elvis ry perustettiin silloin ja Teosto joutui korjaamaan tilitysjärjestelmäänsä ensi kerran kevyen musiikin tekijöiden toivomaan suuntaan.

Lopulta sitkeiden neuvottelujen jälkeen Suomen Filminvalmistajien Liitto r.y. ja Suomen Elokuvasäveltäjät r.y. pääsivät elokuvamusiikin tekemisestä sopimukseen 4.2.1957. Vuosina 1965-1986 Elokuvasäveltäjien yhdistystä luotsasi puheenjohtajana 11.3.1930 Saksan Hannoverissa syntynyt ja 5.2.2013 Helsingissä kuollut säveltäjä ja kapellimestari Arthur Fuhrmann. Arthur on itse kertonut Toivo Kärjen ohjanneen hänet yhdistyksen piiriin ja Jaakko Salon kysyneen häntä puheenjohtajaksi. Kun Arthur tätä Jaakko Salolta tiedusteli: "Miksi te minua kysytte, kun ette tunne minua ollenkaan?", niin Jaakko Salo vastasi: "Me tunnemme kaikki muut!" Arthurin puheenjohtajakauden aluksi yhdistyksen nimi muutettiin muotoon Elokuva- ja viihdesäveltäjät r.y., joka rekisteröitiin 26.5.1965 yhdistysrekisteriin. Tässä on myös selitys lyhenteeseen Elvis ry.

 

Teoston toimitusjohtaja Katri Sipilä onnittelee Säveltä ja Sanoittajat Elvis ry:tä.

Vuodet 1986-1994 kuluivat Tampereella 16.11.1939 syntyneen ja Pietarsaaressa 26.6.2013 kuolleen trumpetisti, musiikkivaikuttaja, säveltäjä ja sovittaja Henrik Otto Donnerin toimiessa yhdistyksen puheenjohtajana. Nykyään yhdistyksen nimi on muotoa Suomen Säveltäjät ja Sanoittajat Elvis ry. Juhani Leinosen puheenjohtajavuodet osuivat vuosiin 1994-2002, jonka jälkeen vastuu puheenjohtajuudesta siirtyi vuosiksi 2002-2007 Jani Uhleniukselle. Otto Donner johti vielä hetken vuodet 2007-2008 puheenjohtajuutta, kunnes yhdistyksen johtoon saatiin Janne Louhivuori. Nykyään yhdistyksemme puheenjohtajana on näyttelijä-laulaja-sanoittaja Kaija Kärkinen. Yhdistyksemme toiminnanjohtajina ovat toimineet Arthur Fuhrmannin jälkeen Martti Heikkilä (1995-2008), Pekka Nissilä (vt 2002-2003),  Reijo Karvonen (2008-2009), Eija Hinkkala ja nykyinen toiminnanjohtaja on säveltäjä, sovittaja ja kapellimestari Aku Toivonen, ja yhdistyksellä lienee noin 750 jäsentä ympäri Suomen maata. Tänään tiistaina 28.10.2014 kokoonnumme ensin iltapäivällä toimistollemme syyskokoukseen, josta siirrymme sujuvasti juhlimaan yhdistyksemme 60-vuotista taivalta Finlandia-talolle hyvässä seurassa.

 

Suomen Säveltäjät ja Antti Auvinen lahjoittavat grafiikkaa Elvis ry:lle.

Kapellimestari Andrew Litton ja sellisti Leonard Elsenbroich.

Ilo oli jälleen puolellamme, kun saimme tämän - viisivuotiana pianonsoiton aloittaneen ja 10-vuotiaana New Yorkin Filharmonikkojen kapellimestarin Leonard Bernsteinin johtaman sinfonisen runon "Pines of Rome" kuultuaan innostui opiskelemaan orkesterinjohtamista Juilliardissa - monella tapaa lahjakkaan muusikon lähentymään (Sorsa)puistoamme. New Yorkissa 16.5.1959 syntynyt Andrew Litton istui jo pikkupoikana Metropolitanin Oopperan eturivissä omalla kausikorttipaikallaan seuraamassa musiikin ihmeellisyyksiä. Perjantaina 24.10.2014 hän johti suurella asiantuntemuksella Tampere-talon suuressa salissa Tampere Filharmonian konsertin, joka oli saatettu kokoon täysin umpivenäläisestä musiikista. Konsertin alkusoittona oli Mikhail Glinkan alkusoitto oopperasta Ruslan ja Ljudmila, joka kantaesitettiin Pietarin Bolšoi-teatterissa vuonna 1842. Vuodelta 1964 taas kuultiin Dmitri Kabalevskin todella harvoin kuultu Sellokonsertto nro 2 c-molli op. 77. Konserton osat ovat: I Molto sostenuto - Allegro molto e energico, II Presto marcato ja III Andante con moto - Allegro agitato - Molto tranquillo, jotka sellosolisti sitoo yhteen kadenssein. Väliajan jälkeen vajaa puolitoistatuhantinen kuulijajoukko salissa hiljentyi kuulemaan Dmitri Šostakovitšin Sinfoniaa nro 15 A-duuri op. 141, säveltäjän viimeiseksi teokseksi jäänyttä työtä vuodelta 1971. Sinfonian osat ovat: I Allegretto, II Adagio, III Allegretto ja IV Adagio - Allegretto.

Intendentti Helena Hiilivirran haastattelussa kapellimestari ja pianisti Andrew Litton.

 

Andrew Littonin ensimmäinen kiinnitys oli Bournamouthin sinfoniaorkesteriin johtajaksi vuosiksi 1988-1994. Mstislav Leopoldovitš Rostropovitšin (s. Bakussa 27.3.1927 ja k. Moskovassa 27.4.2007) assistenttina toimiessaan nuorenamiehenä Litton sai tältä ihmisoikeusaktivistilta, sellistiltä ja kapellimestarilta käytännönläheistä ohjausta varsinkin venäläiseen musiikkiin, kuten Dmitri Šostakovitšin ja Sergei Prokofjevin teoksiin. Molemmat edellä mainituista säveltäjistä mm. toimivat Rostropovitšin opettajina Moskovan konservatoriossa vuosina 1943-1948. Johtamistaitonsa todelliset kyvyt Litton pääsi näyttämään maailmalle johtaessaan Dallasin sinfoniaorkesteria vuosina 1994-2006. Tuona aikana orkesteri teki tanakasti vierailuja ja Littonin kaudella orkesterin budjetti nousi 19 miljoonasta 100 miljoonaan. Minnesotan orkesterin taiteellisena johtajana Litton vaikutti vuosina 2003-2011 ja Colorado sinfoniaorkesterin taiteellisena neuvonantajana hän aloitti vuonna 2012 siirtyen elokuussa 2013 orkesterin musiikista vastaavaksi johtajaksi. Nykyään Litton johtaa myös yhtä maailman vanhimpiin orkestereihin kuuluvaa Bergenin Filharmonista orkesteria, joka viettää 250-vuotisjuhlaansa ensi vuonna. Yhteistyön Bergenin orkesterin kanssa hän aloitti vuona 2003 ja Norjan kuningas Harald on lyönyt hänet ritariksi ansioistaan musiikkilähettiläänä. Kaiken tämän lisäksi hän on myös erittäin haluttu ja ahkera vierailija eri puolilla maailmaa; viime vuonna hän vieraili 13 orkesterin kanssa kaikkiaan 20 eri kaupungissa konsertoimassa, joukossa mm. Bukarest, Lontoo, Tokio, Bryssel ja Edinburg. Andrew Litton on aviossa brittiläisen viulistivaimonsa Jaynen kanssa ja heillä on kaksi teini-ikäistä lasta, Rachel ja Michael. Andrew Litton tunnetaan myös ansioistaan kelvollisena jazzpianistina.

Dmitri Šostakovitš

Dmitri Kabalevski



Mstislav Leopoldovitš Rostropovitš



 

Lontoossa nykyään asustava ja vuonna 1985 Frankfurtissa syntynyt sellistilahjakkuus Leonard Elsenbroich saapui iltamme iloksi Tampereelle soittamaan Kabalevskin harvinaisen toisen sellokonserton vuoden 1693 Matteo Goffrillerin, venetsialaisen soitinrakentajan "Leonard Rose" lainasellolla. Yehudi Menuhin School Lontoossa ja Kölnin Musiikki-Akatemia olivat Leonardia viemässä musiikin saloihin ja vuonna 2009 hän voitti hyvin arvostetun Leonard Bernstein-palkinnon Lontoossa. Loistavasti soitettu sellokonsertto on nyt myös saatavana kapellimestari Littonin ja Leonard Elsenbroichin sekä Alankomaiden Filharmonisen orkesterin yhteistyönä tehtynä livetallenteena. Dmitri Borisovitš Kabalevski (s. Pietarissa 30.12.1904 ja k. Moskovassa 14.2.1987) teki paljon käyttömusiikkia, joukossa mm. oopperoita, konserttoja, elokuvamusiikkia ja pianomusiikkia. Kommunistisen puolueen jäseneksi hän liittyi toisen maailmansodan aikana ja Neuvostoliiton säveltäjäliitossa hänellä oli myös merkittävä asema, vaikka jäikin aina kuuluisempien säveltäjien, kuten Šostakovitšin varjoon. Oman Filharmoniamme soittajakunnasta kannattaa nostaa esiin vielä esimerkiksi maan mainion konserttimestarimme, Dennis Kimin ja hiljan soolosellistina orkesterissamme aloittaneen Joona Pulkkisen laittamattomat suoritukset lokakuisessa illassa. 

  Mikhail Glinka

 Kapellimestari Antti Rissanen

Tampere-talon suuri sali - Pohjoismaiden suurimmassa kongressi ja konserttitalossa - tarjoaa tiistaina 4.11.2014 näyttävät puitteet keväällä perustetun Tampere Pops-orkesterin avauskonserttiin. Orkesteri on saanut johtajakseen pasunisti-sovittaja Antti Rissasen ja avauskonsertin solistivaljakoksi ovat valjastetut vuoden 2012 The Voice of Finland-kilpailusta tuttu Saara Aalto ja Tuliset Tenorit-konserttikiertueestakin jälkensä jättänyt Pentti Hietanen. Hietanen tuo konserttiin myös kaksi tytärtään, Inan ja Roosan. Avauskonsertin polkaistaan käyntiin Hollywoodin musiikkihelmillä ja lavalla nähdään myös korkealta trumpettiaan soittava sovittajalahjakkuus Suomen viihdemaailmalle, Tero Lindberg. Rissasella ja Lindbergillä on kummallakin konsertissa omat instrumenttisoolonumeronsa.

 Tero Lindberg

Tampere Pops-orkesteri on isoimmillaan 26-henkinen ryhmä, joka on koottu täysiverisistä ammattimuusikoista ja kattaa niin jousiston, puhaltimet kuin säestävän komppiryhmänkin. Jousiston soittajat tulevat mm. suoraan Tampere Filharmonian soittajakunnasta. Orkesterille on keväällä perustettu yhdistys, jonka puheenjohtajana toimii Tampere Filharmonian viulisti István Szalay. Hän on jo pitkään pohtinut kollegojensa kanssa, että Tampereelle tarvittaisiin täysin ammattimaisesti toimiva ja joustava orkesterikokoonpano erilaisiin viihdemusiikin tarpeisiin.  

 István Szalay

Kapellimestari Antti Rissanen on vuosittain mukana noin 120 konsertissa. Usein hänet on nähty soittamassa UMOn riveissä pasuunaa ja nykyään hän on yksi UMOn kapellimestareista. Helsingissä toimivan The Great Helsinki Swing big bandin pääkapellimestariksi Antti päätyi vuonna 2006 ja vuodesta 2001 lähtien hänen johdossaan on ollut Finnish Junior All Star big band, jonka soittajisto koostuu Suomen big band-yhdistyksen nuorista suomalaisista tulevaisuudenlupauksista. Vuonna 2003 Antti Rissanen aloitti myös Imatra big bandin johtajana sekä debytoi Vantaan viihdeorkesterin kapellimestarina vuonna 2010. Ulkomailla Rissanen tunnetaan kansainvälistä uraa tekevänä jazzpasunistina ja Moskovan "George Garanian" big bandin vierailevana ylikapellimestarina vuodesta 2010 lähtien: Venäjällä hänet tosin tunnetaan paremmin nimellä Antti Martin. Vierailukutsuja on tullut ainakin Saksan Berliinin, Kölnin ja Hampurin radioiden big bandeistä. Amerikassa asuessaan vuosina 1999-2000 Rissanen soitti mm. Charles Mingus big bandissa, Dizzy Gillespie big bandissa ja Charles Tolliverin big bandissa. 25 Euroopan maan sekä Venäjän ja USA:n lisäksi Antti Rissanen on kiertänyt myös mm. Brasiliassa, Kuubassa ja Afrikassa. 

Saara Aalto

Antti Rissasen kuusivuotiaana Kotkan-Seudun musiikkiopistossa pianolla alkanut musiikinopiskelu jatkui Sibelius-Akatemiassa klassisella pianonsoitolla, jazzmusiikilla ja orkesterinjohtamisella. Oppia lisää hän haki Berliinin "Hanns Eisler"-musiikkikorkeakoulusta ja jatkoi New Yorkissa (The New School University). Vuonna 2001 Rissanen valmistui musiikin maisteriksi Sibelius-Akatemiasta ja valmistelee parhaillaan tohtorikoulutuksen lopputyötään sekä opettaa puhaltimien vastuuopettajana Metropolian Pop/jazz-musiikin koulutusohjelmassa. Vuodet 2007-2011 hän viihtyi lehtorina Sibelius-Akatemian jazzmusiikin koulutusohjelmassa. Kiitosta on tullut myös eri palkintojen muodossa; vuonna 2001 Antti Rissanen voitti kansainvälisen "Rich Matteson"-jazzkilpailun Lahdessa sekä vuonna 1998 kansainvälisen "Frank Rosolino"-jazzpasuunakilpailun. Toisen palkinnon hän sai vuonna 1996 Frankfurtin radion big band-sävellyskilpailussa ja Lieksan Vaskiviikot nimesi hänet vuoden vaskisoittajaksi vuonna 2002 toisena jazzmuusikkona sitten vuoden 1988 tittelin perustamisen. Vuosi 2008 toi mukanaan Imatra big band festivalin ensimmäisen IBBF Award-palkinnon big band-musiikin hyväksi tehdystä työstä.

Pentti Hietanen

Nautinnollinen ilta Tampere-talossa loistavan Tampere Pops-orkesterin ja erinomaisten solistien kyydissä käynnistyy klo 19 tiistaina 4.11.2014. Klo 17 pääset jo nautiskelemaa halutessasi buffetpöydän antimista. 85 € hintainen VIP-lippu sisältää konserttilipun lisäksi aisteja hivelevän buffetpöydän (ruokajuomana jäävesi), tervetuliaismaljan sekä väliaikatarjoiluna kahvi/tee konserttileivoksen kanssa. VIP-paketin hinta ilman buffetpöytää (sis. konserttilippu, tervetuliaismalja ja väliaikatarjoilu) on 55 €. Riemullisia ja ikimuistoisia hetkiä Hollywoodin  musiikkihelmien parissa hulppeassa seurassa!