Osoitteesta Pirkankatu 6 Tampereelta löytyy Tampereen
ensimmäinen oikein museoksi suunniteltu rakennus, joka samalla on nykyisin
Suomen vanhin yksityinen taidemuseo. Teollisuusneuvos ja kultaseppä Kustaa
Hiekka teetätti talonsa suunnittelun arkkitehti Oiva Viljasella ja itse
uusklassinen museorakennus valmistui
vuonna 1928 paikalleen. Vuonna 1931 Kustaa Hiekka lahjoitti keräämänsä
taidekokoelman ja muunkin omaisuutensa perustamalleen Kustaa Hiekan Säätiölle
ja Hiekan taidemuseon nimellä avautui vielä samana vuonna yleisölle. Kustaa
Hiekan Säätiön puheenjohtajaksi asettui Hiekan oman toiveen mukaisesti kihlakunnantuomari
Evert Tähkäpää ja hänkin lahjoitti testamentissaan omat taidekokoelmansa Kustaa
Hiekan taidemuseolle. Kustaa Hiekka asusti rakennuttamansa talon kolmatta
kerrosta hamaan kuolemaansa asti eli 1.5.1937.
Maanviljelijäpariskunta Fredrika ja Wilhelm Hiekan pojaksi
12.10.1855 Laitilassa syntynyt Kustaa opiskeli iltaisin Uudessakaupungissa
itsensä kultasepäksi vuosina 1870-1875. Kisälliaikanaan hän työskenteli
Viipurissa ja Pietarissa, kunnes valmistui Turussa kultaseppämestari Petterssonille
mestarinnäytteen tehtyään kultaseppämestariksi vuonna 1878. Omaa verstasta hän piti
hetken aikaa Porissa, mutta vuonna 1879 Kustaa päätti muuttaa Tampereelle
pysyvästi asumaan. Tampereella hän löysi itsensä pian kultaseppänä kultasepän
lesken Henrika Karolina Areniuksen kultasepänliikkeestä. Vielä samana vuonna
hän avioitui Areniuksen lesken kanssa ja kahdenkymmenen vuoden ajan piti
kultasepänliikettä omissa nimissään. Avioliitto parin välillä oli lapseton ja
liitto päättyi Henrikan kuolemaan vuonna 1919. Kustaa Hiekka perusti vuonna
1899 helsinkiläisen kultasepän Karl Hägglundin ja turkulaisen kultasepän
Vilhelm Petterssonin kanssa Suomen Kultaseppä Oy:n, joka oli laatuaan Suomessa
ensimmäinen kulta- ja hopeaesineitä teollisesti valmistava yritys. Tämän yhtiön
taloudellinen menestyminen mahdollisti Kustaa Hiekan taidekokoelmien kartuttamisen
ja laajan ulkomaanmatkailun. Kustaa Hiekka oli Suomen Kultaseppä Oy:n
pääomistaja vuoteen 1919 asti, jolloin hän luopui omistuksistaan yrityksessä ja
keskittyi omien taidekokoelmiensa keräilyyn. Kustaa Hiekka oli myös taitava
kartuttamaan omaisuuttaan onnistuneilla kiinteistökaupoilla.
Mitä me tänään tiedämme ihmisestä nimeltään Kustaa Hiekka?
Kustaa tuntui olleen toiminnan mies, ainakin jos katsastaa hänen
aikaansaannoksiaan. Tampereen kaupunginvaltuuston jäsenenä hänet nähtiin
kolmenkymmenenkahden vuoden ajan sekä kaupungin rahatoimikamarin (sittemmin
kaupunginhallituksen) puheenjohtajana vuonna 1901 ja hän oli perustamassa
Tampereelle Suomalaista Klubia. Kustaa Hiekka toimi puheenjohtajana Tampereen
Käsityö- ja Tehdasyhdistyksessä ja oli useiden pankkien hallitusten jäsenenä.
Taiteet tuntuivat vetoavan häneen kovasti ja sitä kautta hänet nähtiin
perustamassa myös Tampereen Taideyhdistystä sekä Tampereen Taiteilijaseuraa.
Ainakin yli neljänkymmenen eri yhdistyksen toiminnassa hänet on Tampereella
tiedetty vaikuttaneen, kuten mm. Historiallinen seura, Kauppaseura ja Suomen
Matkailijayhdistys. Kustaa Hiekka teki hyvin merkittäviä rahalahjoituksia esim.
Turun suomalaiselle yliopistolle ja Kalevala-seuralle. Hänen tiedettiin
viihtyneen tavattoman hyvin taiteilijoiden seurassa ja hänen omiin
harrastuksiin kuuluivat ainakin pianonsoitto ja laulaminen.
Yksi Kustaa Hiekan rakkaimmista harrasteista tuntuisi olleen
matkailu. Elämänsä aikana hän matkusti useita kymmeniä eri matkoja ja matkat
kohdistuivat Euroopan lisäksi mm. Lähi-itään, Japaniin, Hongkongiin ja Havaijiin.
Varmasti ainakin yhden puolivuotta kestäneen maailmanympärysmatkan hän teki
vuosina 1907-1908 ystävänsä Evert Tähkäpään kanssa. Aivan ensimmäisen
ulkomaanmatkansa Kustaa teki 23-vuotiaana Pariisin maailmannäyttelyyn vuonna
1878. Toisaalta tasapainon vuoksi hän tuntui olleen hyvin kotiseuturakas
ihminen, sillä hän keräsi elinaikanaan suuren määrän kotimaan ja kotiseudun
elämää ja historiaa kuvastavia esineitä. Kansatiede kuului hänen harrasteidensa
piiriin vahvasti. Synnyinkunnalleen Laitilalle Kustaa Hiekka lahjoitti nimeänsä
kantavan Lukutupa-rakennuksen, jossa Laitilan kirjasto toimi vuodet 1938-2006. Kustaa
Hieka-kulttuuriviikkoa vietetään Laitilassa kuudennen kerran 19.-26.1.2014 ja
ensi vuonna viikon teemana on "Puu" niin musiikissa, kuvataiteessa
kuin laajemminkin. Vuonna 1935 Kustaa Hiekalle myönnettiin teollisuusneuvoksen
arvonimi.
Aivan ensimmäinen Kustaa Hiekan taidehankinta oli 1880-luvun
alussa romanttista taidesuuntaa edustaneen ja 19.10.1840 Tuuloksessa syntyneen Hjalmar
Munsterhjelmin maalaama pienikokoinen maisemamaalaus Tvärminnestä. Kustaa
Hiekka oli ilmeisen ahkera taiteen keräämisessä, mutta järjestelmälliseksi
harrastus muodostui vasta 1920-luvun lopulla. Oman kotinsa seinät alkoivat
hyvää vauhtia täyttyä taiteesta ja kaapit pursuilivat esineistä, joita oli
maailmanmatkoiltakin tarttunut mukaan. Taiteilijat myös tarjosivat Kustaa
Hiekalle taidettaan ostettavaksi ja Kustaa myös osti suoraan taiteilijoilta ja
heidän taidenäyttelyistään taidetta. Kustaa Hiekka oli Hämeen museon -
Tampereen ensimmäisen museon - perustajajäsen ja hän teki merkittävän 265
esineen lahjoituksen tälle museolle vuonna 1907. Kustaa Hiekka istui Hämeen
museon hallituksessa kuolemaansa asti. Hämeen museo avasi ovensa ensikertaa
yleisölle kesällä 1908 ja avajaisnäyttelyssä museo esitteli Kustaa Hiekan ja
Evert Tähkäpään esineistöä kaverusten yhteiseltä maailmanympärysmatkalta.
Päästessään seuraamaan läheltä museotoimintaa istuessaan
Hämeen museon hallituksessa, alkoi Kustaa Hiekka miettiä Evert Tähkäpään
ystävällisellä avustuksella oman museon perustamista. Molemmilla oli se vankka
käsitys, että taiteilla on hyvin ylentävä vaikutus ympärillämme eläviin
ihmisiin. Kustaa Hiekka tunsi ilmeisesti olevansa vahvasti myös isänmaan
asialla, kun hän päätyi oman taidemuseon pystyttämiseen. Ainakin voimme
varmasti todeta hänen olleen aikanaan merkittävä vaikuttaja ja suuri Tampereen
ystävä sekä melkoinen mesenaatti!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti