Japanilaisen äidin ja amerikkalaisen isän vuonna 1981 Tokiossa
syntynyt poika Eugene Tzigane oli tämän viikon kapellimestarivierailijamme
Tampereella. Eugene Tzigane on juuri huhtikuussa luopunut pestistään Luoteis-Saksan
Filharmonisen Orkesterin ylikapellimestarina ja silminnähden nauttii
tämänhetkisestä vapaudestaan kiertää ja johtaa maailmalla eri orkestereita,
vaikka se onkin matkalaukkuelämää. Nuoren kapellimestarimme vierailu Tampere
Filharmonian edessä Tampere-talossa on jo neljäs.
Eugene tuli musiikkiin verrattain myöhään, vasta 12-vuotiaana
jazzmusiikin kautta. Useampia instrumentteja kokeiltuaan fagotti oli lopulta se
soitin, joka sai johdattaa hänet länsimaisen taidemusiikin äärelle. Esikuvista
kysyttäessä Eugene Tzigane mainitsee kapellimestareista uransa kannalta yhden
merkittävän esikuvan: Carlos Kleiberin. Itävaltalainen Kleiber (s. 3.7.1930 ja
k. 13.7.2004) tuli tunnetuksi isänsä Erichin tavoin paitsi perfektionistina ja
orkestereiden uupumattomana harjoituttajana myös erittäin taitavana kokeilijana
ja mielikuvitukseltaan rikkaana tuoreiden versioiden luojana vanhoistakin
teoksista, joka ei milloinkaan nauttinut musiikin taltioinnista vaan suosi
elävää esitystä. Orkesterinjohdon opintonsa Eugene Tzigane suoritti Juilliard
Schoolissa, josta valmistui musiikin maisteriksi vuonna 2007 ja myöhemmin hän
jatkoi vielä Tukholmassa Jorma Panulan luokalla opintojaan. Eugene Tzigane on
saanut tunnustusta myös palkintojen muodossa kapellimestaruudestaan; vuonna
2007 Fitelberg-kilpailusta Puolan Katowicesta pääpalkinto ja toinen sijoitus
Sir Georg Soltin-kilpailusta Saksan Frankfurtista vuonna 2008 sekä myös toisen
palkinnon kansainvälisestä Lovro von Matašić-kilpailusta Kroatian Zagrebista
vuonna 2007. Oopperakapellimestariksi hän uskaltautui ensikerran Baijerin
valtionoopperassa vuonna 2009 ja Yhdysvalloissa hän debytoi vuonna 2011 sekä
Japanissa vuonna 2012.
Ennen perjantain 25.4.2014 Tampere Filharmonian konserttia
kapellimestari Eugene Tzigane saapui edellisenä torstai-iltana vieraaksemme
orkesterimme tukiyhdistyksen, Pro Orchestran jäseniltaan orkesterimme
intendentin, Helena Hiilivirran kanssa. Jäseniltamme musiikkipuolesta
vastasivat ja saivat jäsenistömme jakamattoman huomion täysin ansaitusti
torstaina orkesterimme tilapäinen II-viulisti Liis Joamets ja pianon kupeessa
istunut Ville Hautakangas loihtien kuultavaksemme ennalta sovittuja otteita
Wolfgang Amadeus Mozartin iättömästä sävelaarteistosta menestyksellisesti. Liis
kertoikin meille tässä samassa yhteydessä ilmoittautuneensa orkesterin
koesoittoon lauantaina 10.5.2014, johon Helena vahvisti kaikkiaan
ilmoittautujia tähän samaiseen koesoittoon olevan kuusikymmentä (60); paikalle
koesoittoon todennäköisesti saapuu kuitenkin vain 20-30 soittajaa!
Nuori kapellimestarivierailijamme kertoi hyvin vapautuneesti
ja vuolaasti omista musiikillisista "merkkipaaluistaan" ja elämästään
musiikin virrassa. Keskustelun aiheet vaihtelivat esim. suosikkikapellimestareista,
Sibeliuksen tulkinnoista mustalaisen kiertolaiselämään sekä Jorma Panulaan
kapellimestareiden maailmankuuluna kouluttajana. Omista lempisäveltäjistään
Eugene nosti vilpittömästi esille maailmalla täysin väärinymmärretyn
säveltäjän, Richard Straussin, jonka musiikkia suurin osa maailman
kapellimestareista soitattaa ihka väärillä tempoilla katu-uskottavuutta
saavuttaakseen. Raymond Holden on kirjoittanut edustavan elämäkerran - Richard
Strauss A Musical Life, joka julkaistiin vuonna 2011 - Straussin elämästä ja
tämän kirjan pariin suosittelen hakeutumaan viipymättä! Strauss oli myös suuri
humoristi, joka kutsui vinkeästi itseään ensiluokkaiseksi toisen luokan
säveltäjäksi.
Osattomiksi Eugene torstain esityksessään ei jättänyt
myöskään henkilökohtaisia ystäviään, säveltäjä Sebastian Fagerlundia ja
kitarataiteilija Ismo Eskelistä. Tarkkaavainen läsnäolija sai kuulla
seikkaperäisen selvityksen Fagerlundin Transit kitarakonsertosta, jonka Yle
tilasi säveltäjältä ja johon Rso:n silloinen ylikapellimestari Sakari Oramon ja
Ismo Eskelisen kanssa sitoutuivat jo vuonna 2009. Helsingin kantaesityksen
jälkeen Sakari Oramo on johtanut sen kertaalleen Lontoossa ja nyt Tampereen
esitys on teoksen kolmas.
Perjantain konsertin kantavia teemoja
espanjalais-ranskalaisten vaikutteiden lisäksi oli myös tanssillisuus ja
tanssirytmeistä erityisesti konsertissa esille noussut habanera-rytmi (yksi
tangon variaatio). Eugene vei kuulijansa plagioinnin ihmeelliseen maailmaan
kertoessaan Claude Debussyn varastaneen habanera-aiheen Maurice Ravelilta ja
tämä sensaatio kohautti maailmaa jo aikanaan. Perjantai-illan konsertista
Eugene kehotti varautumaan mahdollisesti ylimääräisiin, joita tulikin sitten itse
konsertissa perjantaina kaksin kappalein; ensin kitarakonserton alkuun nivottu
Johann Sebastian Bach johdanto saumattomasti ja päätösnumeroksi Georges Bizet'n musiikkia oopperasta Carmen, joka kirvoitti
noin tuhatpäiseltä yleisöltä raikuvat aplodit illan hämärtyessä.
Kaiken kaikkiaan Eugene Tziganen vierailu Tampereella oli piristävä,
avartava ja kohottava musiikkikokemus. Orkesterilaisetkin ovat ilmaisseet
tahtotilansa nuoren kapellimestarin kanssa työskentelyyn ja siitä varmasti
kertoo myös Tziganen suhteellisen useat vierailut viime vuosina Tampereella.
Lisää vain varauksia kalenteriin mahdollisimman pian Eugene Tziganen
vierailulle!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti