Käymisprosessissa
ennen etanolia syntyy asetaldehydiä (etikkahapon aldehydi), joka on lokakuusta
2009 lähtien IARC/WHO:n määritelmien mukaan luokiteltu ryhmän 1
karsinogeeniksi. Lionissa sijaitseva kansainvälinen syövän tutkimuskeskus on
listannut ainakin 111 ihmisille syöpää aiheuttavia kemiallisia yhdisteitä,
mikrobeja sekä säteileviä aineita, joita ovat esim. asbesti, formaldehydi ja
radon. WHO, EU ja YK ovat yleisinä eettisinä periaatteina lausuneet, ettei
mitään pitoisuutta voida pitää täysin turvallisena puhuttaessa ryhmän 1
karsinogeeneista ja siksi ovat päätyneet suosittelemaan niin alhaista
altistusta, kun se teknisesti on mahdollista näiden aineiden kanssa (ALARA = As
Low As Reasonably Achievable).
Asetaldehydi
haihtuu yli +20°C lämpötilassa ja se on erittäin vesiliukoinen aine, joten se
liukenee hyvin sylkeen. Elimistömme normaalit bakteerit ja hiivat tuottavat
asetaldehydiä, mutta valitettavasti eivät pysty sitä hävittämään kehostamme.
Asetaldehydiä syntyy suussamme ja syljessämme kun se joutuu alkoholin kanssa
tekemisiin. Sylki kuljettaa sen mukanaan koko yläruoansulatuskanavan alueelle
ja altistus jatkuu niin kauan kun elimistössä on alkoholia. Sokeri voi myös
synnyttää hapottomassa mahassa asetaldehydiä. Normaalisti mahan suolahappo
(HCI) pystyisi tuhoamaan nämä hiivat ja bakteerit, mutta jos käytät
haponestolääkkeitä mahan happovaivojen hoitoon tai mahasi limakalvolta ovat
hävinneet happoa tuottavat solut (atrofinen gastriitti), olet suuressa
ongelmissa tämän asian kanssa. Apu saattaa löytyä L-Kysteiinistä (aminohappo),
joka sitoo asetaldehydiä syljestä ja mahalaukusta.
Asetaldehydi
on todettu maailman yleisimmäksi syöpää aiheuttavaksi aineeksi; sitä on
tarjolla runsaasti esim. alkoholeissa, tupakkavalmisteissa ja elintarvikkeissa.
Tupakan savussa on runsaasti asetaldehydiä, joka sangen hyvin liukenee syljen
kanssa. Asetaldehydiä on tupakassa käytännössä yhtä paljon kuin nikotiinia ja
se saattaa aiheuttaa riippuvuutta. Asetaldehydi sitoutuu tiettyihin
aminohappoihin ja lisää veren harmaanitasoja. Yllättävän paljon asetaldehydiä
löytyy elintarvikkeista, joiden valmistusprosessiin liittyy käyminen. Sellaisia
ovat alkoholijuomien lisäksi esim. sima, etikka, kotikalja ja monet
meijerituotteet. Elintarviketeollisuus valmistaa vuosittain miljoonia tonneja
aromivahvisteita, jotka antavat elintarvikkeelle hienon omenan tuoksun. Esim. säilötyt
vihannekset kuten soijatuotteet, hapan kaali ja kimchi sekä meijerituotteista
hapatettu maito (mursik) ja jogurtit sisältävät asetaldehydiä. Maidon tietyt
hiivat ja laktobasillit ovat kunnostautuneet erityisen hyvinä asetaldehydin
tuottajina. Sama ominaisuus on huomattu myös jogurttien valmistuksessa
käytetyllä Streptococcus thermophilus ja Lactobacillus bulgariens
bakteerikannoilla. Täysin kiistaton näyttö osoittaa, että asetaldehydi
aiheuttaa koe-eläimillä syöpää ja tekee muutoksia tuman DNA:ssa. Suomessa
asetaldehydiä on tutkittu jo pitkään ja alan tutkijoita ovat esim. Mikko
Salaspuro (aloitti 1980-luvun alussa USA:ssa tutkimukset paviaaneilla) ja THL:n
erikoistutkija Peter Erikson.
Vuoden 1998
ohjeistuksen mukaan WHO:n ja YK:n elintarvikkeiden turvallisuudesta vastaavat
viranomaiset katsovat asetaldehydin kuuluvan GRAS-tuotteisiin (Generally
Regarded As Safe) ja näin ollen asetaldehydiä saa edelleen tuottaa
rajoituksetta ja lisätä huoletta elintarvikkeisiin. Homo sapiens, jota myös
veikeästi ihmiseksi kutsutaan, ei millään mittarilla mitattuna ole koskaan
osoittautunut viisaaksi olioksi ja todistuksia siitä löydämme päivittäin
runsaasti katsomalla ympärillemme. Jos nyt kuitenkin jostakin käsittämättömästä
syystä jäit miettimään, mikä alkoholi olisi turvallista nautittavaksi, vihjaan
hieman siitäkin. Erityisen runsaasti asetaldehydiä sisältäviä juomia ovat
sherryt (yli 200-kertaisia pitoisuuksia yli riskirajan). Calvadokset sisältävät
yleensä yli 40-kertaisia riskirajan ylityksiä ja väkevät hedelmäviinat yli
20-kertaisia riskirajan ylityksiä. Konjakit ja viskit ylittävät riskirajat n. 5-15-kertaisesti.
Oluet sisältävät yleensä 1-3 kertaa enemmän asetaldehydiä riskirajojen
suosituksiin nähden ja koska sulfiitit sitovat vapaat asetaldehydit, niin
viineissä niitä saattaa olla vain vähän. Myöskään vodka ja Koskenkorva ei
sisällä asetaldehydiä. Ja muistathan; ihminen ei ole alkoholisti ennen kun hän
antaa amputoida isovarpaansa ollakseen lähempänä baaritiskiä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti