tiistai 17. helmikuuta 2015


 
Aivan oman nimikkorahaston perustaminen ei ole ollut hetken mielijohde, vaan sitä on tarkkaan pohdittu Jennyn ja Antin kesken pitempään. Jenny oli alusta alkaen vahvasti rahaston suunnittelussa mukana ja paljolti juuri tästä syystä Antti Wihuri halusi rahaston nimen tasa-arvoiseen muotoon Jenny ja Antti Wihurin rahasto. Wihurit pyysivät varatuomari Armas Ant-Wuorista laatimaan säätiön perustamista varten sääntöluonnoksen ja tässä vaiheessa on jo ollut täysin selvää, että lahjoittajat halusivat perustaa täysin oman ja itsenäisen säätiön, ei siis mitään nimikkorahastoa jonkin yliopiston tai muunkaan sivistysrahaston osaksi. Sattumaa ei varmasti liene sekään, että uusi säätiö monin osin muistuttu Niilo Helanderin ja Emil Aaltosen jo aiemmin perustamia säätiöitä. Vuorineuvos Emil Aaltonenhan oli Antti Wihurin hyvä ystävä ja liikekumppani - mm. Liikesivistysrahaston hallituksesta - ja varmasti Antti sai Emil Aaltoselta hyviä ja tarpeellisia neuvoja säätiötään varten.



Sota-aika jätti myös säätiön perustamiseen oman jälkensä. Säätiön tarkoituslause on kirjattu: "Säätiön tarkoituksena on edistää ja tukea henkistä ja taloudellista suomalaista viljelystä sekä nykyoloissa sitäpaitsi avustaa maamme jälleenrakennustyötä sen eri muodoissa. Niinikään on säätiön tarkoituksena lujittaa maamme isänmaallista maanpuolustustahtoa." Antti Wihuri perusteli Suomalaisen Liikesivistysrahaston 25-vuotisjuhlajulkaisussa vuonna 1945 taloudellisen jälleenrakennustoiminnan tarpeellisuutta seuraavasti: "Rahaston tavoitteena tulee olla osallistuminen maamme taloudellisen tilan jälleenrakentamiseen, niin että voimme korvata sodan vahingot ja rauhan velvoitukset sekä mahdollisimman pian taas saavuttaa ennen-sotaisen ja sitäkin paremman elintason koko kansallemme. Parhaiten tämä saavutetaan nuoria voimia ja kykyjä ohjaamalla, avustamalla ja rohkaisemalla ahkeraan, kovaan työhön ja säästäväisyyteen."
Säätiön sääntöjen tarkoituspykälän kolmas momentti oli Antti Wihurin luonnoksessa muodossa: "Säätiön toiminta on järjestettävä niin, että sen varat käytetään yksinomaan yleishyödyllisiin tarkoituksiin." Juristit muotoilivat tämän pykälän muotoon: "Säätiön toiminta on järjestettävä yleishyödylliselle pohjalle." Koska Antti Wihuri oli - kuten ystävänsä Emil Aaltonenkin - hyvin voimakastahtoinen persoona, joka tahtoi itse pysyä asioiden johdattelijana, oli luonnollista tämä myös kirjata säätiön sääntöihin. Sääntöjen 4. pykälä kuuluu: "Säätiön varat on sijoitettava tuloa tuottavasti mahdollisimman vakavaraisesti" ja toinen momentti jatkaa: "Alkuperäistä säätiöpääomaa ei säätiön perustajien eläessä voida ilman heidän suostumustaan sijoittaa toisin kuin se säätiötä perustettaessa on sijoitettu." Hallintoelimiksi säätiöön perustettiin hallitus ja varainhoitotoimikunta. Wihurit halusivat Emil Aaltosen tapaan kutsua säätiön hallitukseen vanhoja ystäviään. Säätiön sääntöihin koskien hallitusta kirjattiin näin 6. pykälän ensimmäinen momentti: "Säätiön hallitukseen, joka edustaa säätiötä ja hoitaa sen asiat, mikäli niitä ei ole jätetty varainhoitotoimikunnan hoidettaviksi, kuuluu kahdeksan jäsentä, joista jokaisen toimikausi kestää neljä (4) vuotta kerrallaan. Ensimmäisen hallituksen muodostavat säätiön perustajat Jenny Wihuri ja Antti Wihuri sekä heidän hallituksen jäseniksi kutsumansa seuraavat kuusi henkilöä: kauppaneuvos Samuli Albert Harima, vuorineuvos Karl Alfred Paloheimo, toimitusjohtaja Aulis Kauppinen, professori Veikko Antero Koskenniemi, vuorineuvos Eero Mäkinen ja pankinjohtaja Tyko Reinikka."
 
Säätiön säännöissä säädetään myös säätiön perustajien jälkeisestä ajasta seuraavaa: "Säätiön perustajien kuoltua täydennetään hallitus siten, että hallituksen ja sen paikkojen tullessa tai tultua avoimiksi, valitsevat jäljelläolevat hallituksen jäsenet uudet hallituksen jäsenet neljävuotiseksi toimikaudeksi tai sen jäljelläolevaksi ajaksi allamainittujen yhdistysten ja yhteisöjen asettamasta kolmesta ehdokkaasta, joiden tulee olla talouselämässä tai tieteen harjoittamisessa ansioituneita suomalaisia henkilöitä. Hallituksen jäsenpaikkaa N:o 1 täytettäessä, johon säätiötä perustettaessa perustajat ovat jäseneksi kutsuneet kauppaneuvos S. A. Hariman, asettaa ehdokkaat Suomen Liikemiesyhdistys r.y.:n johtokunta. Hallituksen jäsenpaikkaa N:o 2 täytettäessä, johon säätiötä perustettaessa perustajat ovat jäseneksi kutsuneet vuorineuvos K. A. Paloheimon, asettaa ehdokkaat Suomalaisen Liikesivistysrahaston hallitus. Hallituksen jäsenpaikkaa N:o 3 täytettäessä, johon säätiötä perustettaessa perustajat ovat jäseneksi kutsuneet toimitusjohtaja Aulis Kauppisen, asettaa ehdokkaat Ekonoomiyhdistys r.y.:n johtokunta. Hallituksen jäsenpaikkaa N:o 4 täytettäessä, johon säätiötä perustettaessa perustajat ovat jäseneksi kutsuneet professori V. A. Koskenniemen, asettaa ehdokkaat Turun Suomalaisen Yliopiston hallitus. Hallituksen jäsenpaikkaa N:o 5 täytettäessä, johon säätiötä perustettaessa perustajat ovat jäseneksi kutsuneet vuorineuvos Eero Mäkisen, asettaa ehdokkaat Suomalaisten Teknikkojen Seura r.y.:n johtokunta. Hallituksen jäsenpaikkaa N:o 6 täytettäessä, johon säätiötä perustettaessa perustajat ovat jäseneksi kutsuneet pankinjohtaja Tyko Reinikan, asettaa ehdokkaat Suomen Kulttuurirahaston hallitus. Hallituksen jäsenpaikkaa N:o 7 täytettäessä, johon säätiötä perustettaessa jäseneksi on tullut säätiön toinen perustaja Jenny Wihuri, asettaa ehdokkaat Suomen Naisyhdistys r.y.:n johtokunta ja hallituksen jäsenpaikkaa N:o 8 täytettäessä, johon säätiötä perustettaessa jäseneksi on tullut säätiön toinen perustaja Antti Wihuri, asettaa ehdokkaat Suomen Laivanvarustajien yhdistys r.y.:n johtokunta. Ellei kukaan ehdollepannuista saa vaalissa vähintään puolta annetuista äänistä, on hallituksen pyydettävä ehdollepanon tekijältä uutta ehdollepanoa."
 
Sääntöjen pykälä 9 kertoo seuraavaa: "Säätiön nimen kirjoittavat hallituksen puheenjohtaja ja asiamies yhdessä sekä sitäpaitsi ne henkilöt, joille hallitus antaa oikeuden säätiön nimen kirjoittamiseen. Niin kauan kuin säätiön perustaja Antti Wihuri toimii hallituksen puheenjohtajana, on hän oikeutettu yksin kirjoittamaan säätiön nimen." 11. pykälä jatkaa vielä: "Niin kauan kuin säätiön perustajat Jenny Wihuri ja Antti Wihuri elävät, toimii Antti Wihuri hallituksen puheenjohtajana ja Jenny Wihuri varainhoitotoimikunnan sinä jäsenenä, jonka hallitus keskuudestaan valitsee."
Kulosaaren kodissaan Wihurit allekirjoittivat nimikkosäätiönsä säädekirjan 2.5.1942 ja oikeusministeriö vahvisti säädekirjan sekä säätiön säännöt 6.5.1942. Wihurit luovuttivat säätiön perustamista varten 31 miljoonaa markkaa arvopapereina ja rahana, ja säätiön kotipaikaksi kirjattiin Kulosaaren huvilakaupunki. Säätiön hallituksen ensimmäinen virallinen kokous kutsuttiin 18.5.1942 Helsingin Suomalaiselle Klubille. Hallituksen kokouspöytäkirjaan kirjattiin päätös lahjoitusvarojen tultua säätiön haltuun merkitä uusi säätiö säätiörekisteriin ja säätiön hallituksen puheenjohtajaksi merkittiin merenkulkuneuvos Antti Wihuri sekä varapuheenjohtajaksi Vetelissä 4.9.1879 syntynyt kauppaneuvos Samuli Albert Harima. Varainhoitotoimikunnan puheenjohtajaksi säätiön sääntöjen mukaisesti kirjattiin säätiön hallituksen puheenjohtaja Antti Wihuri ja hallituksen keskuudestaan valitsemaksi jäseneksi Jenny Wihuri. Molemmat Wihurit ilmoittivat kokoukselle luopuvansa ensimmäisen vuoden palkkioistaan varainhoitotoimikunnan jäseninä toimimisesta. Säätiön hallituksenkokouksen sihteerinä toimi varatuomari Armas Ant-Wuorinen, joka tässä kokouksessa tuli valituksi myös säätiön asiamieheksi. Tampereella vuonna 1893 syntynyt Ant-Wuorinen oli suorittanut sekä filosofian että lakitieteen kandidaattitutkinnot, toiminut juristina sosiaalihallituksen ja korkeimman hallinto-oikeuden palveluksessa vuosina 1918-19. Vuonna 1948 hänet valittiin Luottotieto Oy:n toiseksi johtajaksi ja seuraavana vuonna saman yhtiön toimitusjohtajaksi. Säätiön tilintarkastajat saivat palkkionsa esittämäänsä laskua vastaan ja tilintarkastajiksi valikoitui yksimielisesti maaherra Ilmari Helenius ja kauppatieteiden tohtori V. P. Nurmilahti sekä varatilintarkastajiksi maisteri Jonne Anttonen ja johtaja F. V. Roos.
Säätiön sääntöjen mukaisesti perustaja Antti Wihurin yksinoikeuden säätiön nimen kirjoitukseen päätettiin antaa myös Jenny Wihurille yhdessä joko kauppaneuvos S. A. Hariman kanssa tai varatuomari Armas Ant-Wuorisen kanssa. 9.10.1942 (Antti Wihurin synnyinpäivä) päätettiin jakaa säätiön syyskokouksessa käyttörahastossa olevista varoista 800 000 markkaa apurahoina ja palkintoina. Näin oli uusi säätiö saanut lähtönsä ja alkukesästä 1942 säätiöstä ja suurlahjoittaja Wihureista oli sanomalehdistössämme useita näyttäviä artikkeleita luettavissa. 30.6.1942 säätiön hallitus kokoontui Kulosaaressa Wihurien talossa keskustelemaan mm. 800 000 markan jaosta syyskokouksen yhteydessä. Tässä kokouksessa pöytäkirjaan merkittiin, että 28.5.1942 on Jenny ja Antti Wihurin säätiö merkitty säätiörekisteriin numerolla 336.
Jennyn ja Antin yhteiselo on seuraavaksi päättymässä, mutta seuraathan kanssani suurten lahjoittajien tarinaa!?
Antti Wihuri © Esa Hakala

Ei kommentteja: