Tänään sukututkimus kuljettaa tukimaan jälleen Savitaipaleen vaiheisiin ja varsinkin vuonna 1795 oikeuskollegion Savitaipaleen kirkkoherraksi nimittämän Peter Adolf Europaeuksen tyttären, Katarina Charlotta Europaeuksen kohtaloa. Peter Adolfin isoisän isä oli kappalainen Jakob Europaeus, joka kuoli vuonna 1714. Jakobin poika Mathias Europaeus (s. 1686 ja k. 1736) toimi myös isänsä tavoin kappalaisena. Mathiaksella oli kaksi poikaa, joista tuli kirkkoherroja; Matias Reinhold Europaeus (s. 1718 ja k. 1777) ja Jakob Johan Europaeus (s. 1722 ja k. 1758), joka oli naimisissa Savitaipaleen kirkkoherra Pietari Heintziuksen tyttären, Beata Katariinan kanssa (s. 1834 ja k. 1800). Jakob Johanilla oli kolme poikaa; vuonna 1746 syntynyt lääkäri Jakob Reinhold Europaeus ja vuonna 1748 syntynyt lääkäri Sven Vilhelm Europaeus ja Savitaipaleen kirkkoherra Peter Adolf Europaeus (s. 1953 ja k. 1825). 

 

Peter Adolf Europaeus tiedettiin varsin oppineeksi mieheksi aikanaan; hallitsi kuutta eri kieltä, oli Haminan konsistorin jäsen ja lehtori sekä harrasti vielä suomenkieltä ja kansanrunoutta. Aikalaiset kuvailivat häntä puuhakkaaksi ja eläväiseksi kirkonmieheksi sekä sukkelapuheiseksi. Hän oli mm. ahkerassa kirjeenvaihdossa Porthanin kanssa Turkuun. 1790-luvulla Haminan triviaalikoulun rehtorina ollessaan Peter lähetti Pothanille 295 toisintoa suomalaisista sananlaskuista. Kirjeet kulkivat hyväksi havaittua reittiä vaivihkaa Haminasta Lappeelle ja sieltä jälleen Mäntyharjun kirkkoherra Bernerille, joka toimitti ne eteenpäin rajan yli. "Porthanin ja P. A. Europaeuksen - kuulun runonkerääjän isän - 'kansainvälinen' yhteistyö on ollut monipuolista ja sävyltään erittäin sydämellistä: vielä syyskuussa 1801 Porthan kiitteli pitkässä kirjeessään Europaeusta tämän lähettämistä runoista ja venäläis-suomalaisista sanastovertailuista, sekä tiedusteli, olisiko mahdollista saada joltakin aunuksenpuoleiselta (sana-aineistoa)" (Kuusi).

 

Lääninrovastiksi tultuaan Peter Europaeus otti sydämenasiakseen kouluolojen kehittämisen. Vanhan Suomen yhdistämisen aikoihin Peter Europaeukselta tilattiin kouluoloista selvitys ja suunnitelma koulujen opetusohjelman kehittämiseksi. Peter Europaeus oli valistusajan pastori, joka käytti papin kauhtanaa vain kirkollisissa toimituksissa ja koska hän valmistui maisteriksi Turun yliopistosta, hänellä oli pastorina toimiessaan Savitaipaleella vielä hyvät suhteet Länsi-Suomeen. Näiden suhteiden takia hän joutui vielä kärsimäänkin, kun venäläiset oikeusoppineet kutsuivat Peterin kuultavaksi näiden "länsisuhteiden" vuoksi.

 

Savitaipaleen lukkarin Anders Platanin kuudesta lapsesta vanhin, David Platan (s. 1714 ja k. 1787) toimi vuodesta 1749 kuolemaansa asti Savitaipaleen kappalaisena. David Platanilla oli seitsemän lasta, joista kolmas, poika nimeltä Davis Platan (nuorempi) (s. 1753 ja k. 1807) toimi isänsä jälkeen Savitaipaleen kappalaisena vuodet 1789-1802 ja siirtyi sen jälkeen lopuksi elämäänsä Joutsenon kirkkoherraksi. David Platanin puoliso oli Savitaipaleen kirkkoherra Karl Henrik Winterin tytär Ulrika Winter (s. 1767 ja k. 1807). Vuonna 1714 syntyneen kappalaisen David Platan vanhemman kuudes lapsi, Eva Kristina Platan avioitui Savitaipaleen kirkkoherran ja lääninrovasti Peter Adolf Europaeuksen kanssa. Peter Adolf Europaeus peri sittemmin omalta äidiltään Beata Katariinalta äitinsä osuuden Olkkolan hovista ja osti lisäksi Mikael Heintziuksen osuuden Olkkolasta. Europaeuksen omistuksessa vuonna 1814 rakennettiin Olkkolaan uusi kirkkoherran pappila, mutta dokumentteja rakennushankkeesta on valitettavan vähän jäljellä toistuvissa tulipaloissa asiakirjojen tuhoutumisen vuoksi.

 

Peter Adolf Europaeuksen ja Eva Kristiinan avioliitosta syntyi viisi lasta; naimattomat Eva Kristiina ja Gustava Vilhelmiina, opettajana ja kansarunouden kerääjänä tunnettu Katarina Charlotta, Anna Elisabet - joka avioitui serkkunsa pastori Peter Platanin kanssa ja jatkoi Peter Europaeuksen jälkeen näin Olkkolan emäntänä - ja poika Peter Adolf, josta tuli alikapteeni. Peter Europaeuksen ensimmäisen vaimon, Eva Kristiina kuoltua avioitui Peter itseään kaksikymmentäviisi vuotta nuoremman pappilan karjapiian, Sofia Peijon kanssa ja parille syntyi neljä lasta: Emili oli lääninhallituksen kielenkääntäjä, Nils Vilhelmistä tuli alikapteeni, Ulrika Sofia avioitui Venäjällä everstiksi ylenneen Aleksander Kislovin kanssa ja viimeisenä David Emanuel Daniel Europaeus, aloitti opintiensä Käkisalmella ja valmistui ylioppilaaksi. Hänet tunnetaan tänään kansanrunouden kerääjänä (teki seitsemän pitkää keräilymatkaa ja löysi Inkerin runoalueelta Kullervo-runot, keräsi yli puolet Kalevalan uuden painoksen runoista), arkeologina, kielentutkijana ja sanakirjojen tekijänä. Hän jätti myös useita keksimiään sanoja suomenkieleen. Davidin muistoa kantava museo on Savitaipaleen Olkkolan hovin pihapiirissä vanhassa väentuvassa.

Tytär Katarina Charlotta (s. 1794 ja k. 1858) sai alkuun opetusta kotonaan Savitaipaleen Olkkolassa ja kävi mitä ilmeisemmin sen jälkeen saksalaista Demoisellen-Schulea Viipurissa. Myöhemmin hän jatkoi opintojaan usealla paikkakunnalla, mutta myös Pietarissa, jossa hän opiskeli ahkerasti esim. kieliä; ainakin ranskaa, saksaa ja venäjää hän on opiskellut. Oman ilmoituksensa mukaan hän on vuonna 1841 harjaantunut lasten kotiopettajattaren toimeen ja kun Pietarissa perustettiin koulu suomalaistytöille, kutsuttiin Charlotta - hyvin opetettu neitsyt, kuten häntä kutsuttiin - koulun opettajaksi. Koulun viralliset avajaiset olivat loppukesällä 1849, mutta koulu on mitä ilmeisemmin toiminut jo edellisenä vuonna. Charlotta on ollut myös suomenkielen taitoinen, josta malliksi hänen oma kirjoitusnäyte kirjeestä vuodelta 1850: "Suurin osa, niistä Suomalaisista tyttölapsiista, joita minä täällä opetan, puhuuvat venähittä. Ja on heidän kielensä niin venähtänyt, että ei ensinkään tahdo taipua Suomenkieleen. Minä lupaisin lapsille, että kutsua niitä heistä, jotka Suomia paremmin ahkeroitsiis, minun nimipäivälle. 28 lasta oli minun luona, minä soitin itse fiolia, ja lapset tansivat. Pelkkää suomia puhuttiin."

Vuonna 1852 Charlotta jätti - ilmeisesti heikentyneen terveydentilansa vuoksi - kouluvirkansa Pietarissa ja siirtyi Suomen puolelle viettämään seesteisempää elämää maaseudun rauhaan, ja hän kuolikin vuonna 1858 synnyinpitäjässään Savitaipaleella. Charlotta Europaeus oli siis suomalaisen lastenopetuksen uran uurtaja Pietarissa, mutta historiaan hän jätti ehkä vielä merkittävämmän merkkinsä kansanperinteen kerääjänä, aivan kuin velipuolensa David Emanuel Daniel Europaeus. Perinteen keräämiseen Charlottaa yllyttivät ainakin maisteri ja lääketieteen tohtori  H. A. Reinholm ja Pietarissa häneen tutustunut estofiili G. J. Schultz sekä nuorempi velipuoli D. E. D. Europaeus. Kaikkialla kulkeissaan hän keräsi eri paikkakunnilta runoja, lauluja, loitsuja, sananlaskuja, murresanoja, arvoituksia ja muuta sanatietoutta sekä pukuja, tekstiileitä, vanhoja rahoja, tietoutta kansansoittimista, ihmisten nimistä ja häätavoista sekä vaikkapa siveellisyysoloista. Hänet kutsuttiin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ensimmäiseksi naisjäseneksi vuonna 1848 keräämällä 219 runoa, 236 sananlaskua ja 72 arvoitusta. Schultzille Charlotta lähetti ahkerasti sanallista suomalaista folklorea alkukielellä ja paljon käännöksiä saksaksi. Schultz julkaisi Leipzigissa vuonna 1854 teoksen "Jenseits der Scheeren, oder der Geist Finnlands. Eine Sammlung finniseher Volksmärchen und Sprichwörter". Teoksen saksannokset ovat ilmeisesti Charlotta Europaeuksen tekemiä.

 

Kuoltuaan Charlotta Europaeus tuli haudatuksi Savitaipaleen Vanhalle hautausmaalle. Kuvan rautaristissä haudalla on muistolaatta, jossa lukee: "Kotiseutunsa runouden tallentajaa Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ensimmäistä naiskunniajäsentä Charlotta Europaeusta muistaa kiitollisuudella Kotikunta ja sen Naisjärjestöt."Tulkoon tässä vielä ilmiannettua, että vuonna 1744 kuollut Savitaipaleen lukkari Anders Andersinpoika Platan on kahdeksannessa polvessa oma isoisäni.