TNS Gallup Oy:llä teettämän tutkimuksen tilasi Suomen Kulttuurirahasto ja maksoi tästä tutkimuksesta yli 70 000 euroa. Kyselytutkimus toteutettiin syys-lokakuussa ja siinä haastateltiin yli kahdeksaatuhatta 15-74- vuotiasta suomalaista lähiaikojen käynneistä kotinsa ulkopuolella seuraavissa kulttuuri- ja taidekohteissa: teatterit, museot, taidenäyttelyt, klassisen musiikin konsertit, ooppera, populaarimusiikin tilaisuudet, kansanmusiikin tilaisuudet, tanssiesitykset ja elokuvat. Selkeä enemmistö suomalaisista olisi valmis tukemaan erilaista taidetta verovaroin ja kulttuuri tuntuisi myös kiinnostavan tutkimuksen mukaan suomalaisia ikään, varallisuuteen tai asuinpaikkaan katsomatta.

Tutkimuksen mukaan kuusi prosenttia suomalaisista kuuluisi kulttuurin aktiivisiin kuluttajiin, mitä se sitten käytännössä mahtaakaan tarkoittaa! Kolmasosan väitetään olevan aktiivisia ja valikoivia, jotka kyllä moittivat pitkiä matkoja kulttuuritapahtumiin ja lippujen kalliita hintoja. Yksipuolisen passiivisia kulttuurin kuluttajia ilmoittautui tutkimuksessa olevaksi 44 prosenttia. Heidän mielestään kulttuuriharrastuksiin ei liikene aikaa muilta harrasteilta tai sitten ei vain yksinkertaisesti kulttuuri kiinnosta. Tässä ryhmässä oli eniten maaseudulla asuvia ja itsensä työväenluokkaan lukevia. Viidennes haastatteluun osallistuneista ilmoitti olevansa täysin passiivisia kulttuuritapahtumia kohtaan ja välttävänsä niitä.

 

Haastattelututkimuksen perusteella näyttäisi asuinpaikka vaikuttavan jonkin verran, sillä esim. pääkaupunkiseudulla erilaisia harrastusmahdollisuuksia on myös tarjolla huomattavasti enemmän kuin muualla Suomessa. Oopperan seuraajiksi ilmoittautui tutkimuksen mukaan kymmenen prosenttia vastaajista eli sen mukaan yli viisisataatuhatta ihmistä seuraisi oopperaa. Yli puolet vastanneista olisivat valmiita liikkumaan kaksisataa kilometriä kulttuurin perässä ainakin kerran vuodessa. Joitakin  eroavaisuuksia tutkimuksesta nousee myös esille. Suurimmat erot saatiin aikaan naisten ja miesten välillä kulttuuriharrasteissa. Tyypillinen kulttuurin suurkuluttaja näyttäisi tutkimuksen mukaan olevan kypsempi naisihminen, joka tekee työtä ja jolla on akateeminen loppututkinto. Hän asuu tietysti myös pääkaupunkiseudulla. Tuskin suurikaan yllätys on, että passiivisimpia kulttuurin käyttäjiä ovat vähän koulutetut maaseudulla asustavat miehet. Kirjaston palvelut koettiin kaikissa ikäryhmissä tärkeiksi. Jos kyselyssä olisi haluttu tukia myös kotona tapahtuvaa musiikin kuuntelua, television seuraamista tai lukemista, olisi ilmeisesti aktiivisten suurkuluttajien määrä ollut vielä isompi ja sukupuolten erot pienemmät.