Kapellimestari Andrew Litton ja sellisti Leonard Elsenbroich.
Ilo oli
jälleen puolellamme, kun saimme tämän - viisivuotiana pianonsoiton aloittaneen
ja 10-vuotiaana New Yorkin Filharmonikkojen kapellimestarin Leonard Bernsteinin
johtaman sinfonisen runon "Pines of Rome" kuultuaan innostui
opiskelemaan orkesterinjohtamista Juilliardissa - monella tapaa lahjakkaan
muusikon lähentymään (Sorsa)puistoamme. New Yorkissa 16.5.1959 syntynyt Andrew
Litton istui jo pikkupoikana Metropolitanin Oopperan eturivissä omalla
kausikorttipaikallaan seuraamassa musiikin ihmeellisyyksiä. Perjantaina
24.10.2014 hän johti suurella asiantuntemuksella Tampere-talon suuressa salissa
Tampere Filharmonian konsertin, joka oli saatettu kokoon täysin
umpivenäläisestä musiikista. Konsertin alkusoittona oli Mikhail Glinkan
alkusoitto oopperasta Ruslan ja Ljudmila, joka kantaesitettiin Pietarin Bolšoi-teatterissa
vuonna 1842. Vuodelta 1964 taas kuultiin Dmitri Kabalevskin todella harvoin
kuultu Sellokonsertto nro 2 c-molli op. 77. Konserton osat ovat: I Molto
sostenuto - Allegro molto e energico, II Presto marcato ja III Andante con moto
- Allegro agitato - Molto tranquillo, jotka sellosolisti sitoo yhteen
kadenssein. Väliajan jälkeen vajaa puolitoistatuhantinen kuulijajoukko salissa
hiljentyi kuulemaan Dmitri Šostakovitšin Sinfoniaa nro 15 A-duuri op. 141,
säveltäjän viimeiseksi teokseksi jäänyttä työtä vuodelta 1971. Sinfonian osat
ovat: I Allegretto, II Adagio, III Allegretto ja IV Adagio - Allegretto.
Intendentti Helena Hiilivirran haastattelussa kapellimestari ja pianisti Andrew Litton.
Andrew
Littonin ensimmäinen kiinnitys oli Bournamouthin sinfoniaorkesteriin johtajaksi
vuosiksi 1988-1994. Mstislav Leopoldovitš Rostropovitšin (s. Bakussa 27.3.1927
ja k. Moskovassa 27.4.2007) assistenttina toimiessaan nuorenamiehenä Litton sai
tältä ihmisoikeusaktivistilta, sellistiltä ja kapellimestarilta
käytännönläheistä ohjausta varsinkin venäläiseen musiikkiin, kuten Dmitri Šostakovitšin
ja Sergei Prokofjevin teoksiin. Molemmat edellä mainituista säveltäjistä mm.
toimivat Rostropovitšin opettajina Moskovan konservatoriossa vuosina 1943-1948.
Johtamistaitonsa todelliset kyvyt Litton pääsi näyttämään maailmalle
johtaessaan Dallasin sinfoniaorkesteria vuosina 1994-2006. Tuona aikana
orkesteri teki tanakasti vierailuja ja Littonin kaudella orkesterin budjetti
nousi 19 miljoonasta 100 miljoonaan. Minnesotan orkesterin taiteellisena
johtajana Litton vaikutti vuosina 2003-2011 ja Colorado sinfoniaorkesterin taiteellisena
neuvonantajana hän aloitti vuonna 2012 siirtyen elokuussa 2013 orkesterin
musiikista vastaavaksi johtajaksi. Nykyään Litton johtaa myös yhtä maailman
vanhimpiin orkestereihin kuuluvaa Bergenin Filharmonista orkesteria, joka
viettää 250-vuotisjuhlaansa ensi vuonna. Yhteistyön Bergenin orkesterin kanssa
hän aloitti vuona 2003 ja Norjan kuningas Harald on lyönyt hänet ritariksi
ansioistaan musiikkilähettiläänä. Kaiken tämän lisäksi hän on myös erittäin
haluttu ja ahkera vierailija eri puolilla maailmaa; viime vuonna hän vieraili
13 orkesterin kanssa kaikkiaan 20 eri kaupungissa konsertoimassa, joukossa mm.
Bukarest, Lontoo, Tokio, Bryssel ja Edinburg. Andrew Litton on aviossa
brittiläisen viulistivaimonsa Jaynen kanssa ja heillä on kaksi teini-ikäistä
lasta, Rachel ja Michael. Andrew Litton tunnetaan myös ansioistaan kelvollisena
jazzpianistina.
Dmitri Šostakovitš
Dmitri Kabalevski
Mstislav Leopoldovitš Rostropovitš
Lontoossa
nykyään asustava ja vuonna 1985 Frankfurtissa syntynyt sellistilahjakkuus Leonard
Elsenbroich saapui iltamme iloksi Tampereelle soittamaan Kabalevskin
harvinaisen toisen sellokonserton vuoden 1693 Matteo Goffrillerin,
venetsialaisen soitinrakentajan "Leonard Rose" lainasellolla. Yehudi
Menuhin School Lontoossa ja Kölnin Musiikki-Akatemia olivat Leonardia viemässä
musiikin saloihin ja vuonna 2009 hän voitti hyvin arvostetun Leonard
Bernstein-palkinnon Lontoossa. Loistavasti soitettu sellokonsertto on nyt myös
saatavana kapellimestari Littonin ja Leonard Elsenbroichin sekä Alankomaiden
Filharmonisen orkesterin yhteistyönä tehtynä livetallenteena. Dmitri Borisovitš
Kabalevski (s. Pietarissa 30.12.1904 ja k. Moskovassa 14.2.1987) teki paljon
käyttömusiikkia, joukossa mm. oopperoita, konserttoja, elokuvamusiikkia ja
pianomusiikkia. Kommunistisen puolueen jäseneksi hän liittyi toisen
maailmansodan aikana ja Neuvostoliiton säveltäjäliitossa hänellä oli myös
merkittävä asema, vaikka jäikin aina kuuluisempien säveltäjien, kuten Šostakovitšin
varjoon. Oman Filharmoniamme soittajakunnasta kannattaa nostaa esiin vielä
esimerkiksi maan mainion konserttimestarimme, Dennis Kimin ja hiljan
soolosellistina orkesterissamme aloittaneen Joona Pulkkisen laittamattomat
suoritukset lokakuisessa illassa.
Mikhail Glinka
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti