Tampereella villissä lännessä vietetään Lielahtikeskuksen 1-vuotissyntymäpäiviä tässä viikonvaihteessa. Olin itsekin talossa perjantaina viemässä musiikin ilosanomaa muistelemalla vanhoja viihdemusiikin mestareita, varsinaisena syntymäpäivänä, jolloin talon avajaisista tuli tasan vuosi.

Laitan tähän oheen hieman kuvamateriaalia Lielahtikeskuksen rakentamisen ajoilta edelliseltä kesältä, jolloin kuvia ottaessani onnistuin samana päivänä sadekuurossa myös kastelemaan taskussani olleen matkapuhelimen toimimattomaksi.

Vuonna 1629 määrättiin, miten metsien sarkajako menee Niemen, Lielahden, Possilan ja Pohtolan välillä. Harjuntaustan jakokuntaan kuuluivat tietenkin Lielahden, Niemen, Pohtolan, Kukkolan, Possilan ja Siivikkalan kylät. Jakokunnasta todistaa vuoden 1453 Hyhkyn ja Keijärven rajanveto, joka päättyi Noidanvasaraan ja tässä maariidassa osallisena eivät olleet harjuntaustalaiset. Niemen ja Siivikkalan omistajien sopimuksessa vuonna 1662 sovittiin jakokunnan rintamaiden Lielahden, Niemen, Possilan ja Siivikkalan kesken. Vaikka Kukkolaa ei tuolloin sopimuksessa mainittu, oli se osakkaana ainakin isossajaossa. Teivaalan jakokunnan vastainen raja meni Ryydynpohjan kautta mutkitellen länteen päätyen Valkiakivenlahden rannalla Valkiakiveen.

Lielahti mainitaan kirjoissa vuonna 1540, jolloin järvenlahden rannalla oli jo kuusi taloa olemassa. Koska talojen koukkuluku oli 5/6 koukkua eli 20 skurua, ovat tutkijat päätelleet asutuksen olevan melko nuorta perua. Possilan tila kuului maakirjoissa Lielahteen, vaikka papinmanttaaliluettelossa se alkujaan oli erillinen kahden talon kylä. Vuonna 1541 esiintyy nimi Possi, jonka arveltiin liittyvän ruotsalaiseen Bose/Bosi nimeen. Vuonna 1540 Niemen kylässä sijaitsi neljä taloa; Suvia, Kokko, Niemi ja Piikki. Suviasta tuli myöhemmin Vähäniemi, Kokon tila autioitui, Niemestä muodostui Isoniemi ja Piikistä tuli Piikkilä. Piikkilän skuruluku oli kuusi, muiden tilojen kolme - neljä, lehmiä Piikkilässä oli seitsemän, kun muilla oli pari.

Pohtola oli yksinäistila, jota vuosina 1540 - 1552 isännöi Dionisius (Pochtoila lisänimeltään) ja hänen tilasta luovuttuaan Sipi Martinpoika vuosina 1553 - 1584. Hänen lisänimi oli aluksi Valiaisthen, joka kuitenkin jo 1556 kirjoitettiin Siffred Pochttoi-muotoon. Kukkolan kylässä oli kaksi taloa, joiden isännillä oli sama nimi. Tämä saattaa tarkoittaa, että tila on lohkottu ennen vuotta 1540; toinen näistä tiloista köyhtyi kuitenkin jo 1550-luvulla ja se sulautui lopulta toiseen tilaan, joka menestyi paremmin. Oliko tilanpitäjä linnustajia, koska Kukkolan ja Pohtolan rajalla sijaitsee myös Lintulampi?