Tampereen kaupunginkirjaston ja Tampereen Sävelen yhdessä järjestämä Muista sävel!-teemaviikko sai tänään maanantaina 13.5.2013 pääkirjasto Metson musiikkiosastolle kokoontumaan viikon avaustilaisuuteen joukon musiikin terveydestä kiinnostuneita ihmisiä kuuntelemaan ensin pedagogi Sanna Salmista Jyväskylän yliopistosta ja sen jälkeen vielä musiikkituokioon kirjaston aulassa Mieskuoro Laulajien seurassa. Hyvinvointia kuorolaulusta oli Sanna Salmisen presentaation aiheena; terveysvaikutukset hän oli esityksessään jakanut psyykkisiin, sosiaalisiin ja yhteiskunnallisiin vaikutuksiin.

Pitkään musiikki on tiedetty olevan vallan erinomainen stressin purkukeino. Musiikin avulla voi olla helppo vahvistaa tai vapauttaa tunteita ja sen huomassa on turvallista sekä hyväksyttävää purkaa vaikeita tai kiellettyjä tunteita. Musiikki selkiyttää ajatuksia ja tehostaa itsereflektiota tunteiden tunnistamisessa. Sen tiedetään helpottavan samastumista ja lisäävän itsetuntemusta. Musiikki tarjoaa oivan työkalun itsetutkisteluun ja auttaa oman itsetunnon vahvistumisessa.

 

Vertailussa on havaittu musiikkiterapiaan osallistuneiden toipuvan masennuksestaan paremmin, kuin tavalliseen terapiaan osallistuneiden. Kaikki kulttuuriharrastus, kuten esim. kuorolaulanta on todettu tehokkaaksi ehkäisemään kognitiivisten kykyjen heikkenemistä vanhemmalla iällä (esim. huomiokyky tai muisti). Tutkimukset puhuisivat myös sen puolesta, että musiikki voisi lievittää kivuntuntemista ja edistää rentoutumista. Se auttaa kontrolloimaan tunteita sekä sisäisiä impulsseja. Esim. kuorolaulun harrastus voi olla antoisampaa pelkkään musiikin kuunteluun verrattuna, sillä siinä joutuu itse pinnistelemään saadakseen palkinnoksi onnistumisen, oppimisen, osaamisen sekä menestymisen elämyksiä, jotka taas vahvistavat itsetuntoa.

Rajaveto oman itsensä ja tehtävän välillä saattaa parhaimmillaan hämärtyä niin kovin, että ihminen uppoutuu täysin vain musiikkiin. Tällaiset flow-kokemukset ajavat ihmisiä yhä monipuolisemmin tiedostavaan tilaan. Nämä kokemukset ovat erityisen tärkeitä nuorille ihmisille, sillä rakentamalla vakaita psyykkisiä rakenteita ne suojaavat myöhemmissä elämän kriisitilanteissa. Kuoroharrastus on tästäkin erinomainen esimerkki; se tarjoaa haasteita ja palkintoja samanaikaisesti, antaa siis runsaasti flow-kokemuksia.

Musiikki luo sosiaalista pääomaa ja kehittää vahvasti sosiaalisia taitoja. Yhteismusisointi on tutkimuksissa todettu olevan vahvempi sosiaalisten taitojen kehittäjä, kuin mikään joukkueurheilulaji! Musiikki on vahva ryhmän identiteetin ylläpitäjä. Historioitsijat väittävät laulun olleen jo ennen puhetta ja yhteistä kieltä. Sen puolesta puhuisi vieläkin esim. äidin keskustelu vauvansa kanssa eli ns. emotionaalinen ääntely, jossa viesti etenee puheen melodiaa, rytmiä ja äänenpainoja hyväksi käyttäen. Neljävuotiailla lapsilla tehdyissä tutkimuksissa on havaittu, että musisoinnin jälkeen lapset olivat huomattavasti halukkaampia auttamaan toisia lapsia ja tekemään yhteistyötä kuin verrokkiryhmän lapset. Kuorolaulu ei ainoastaan kehitä yhteistyövalmiuksia, vaan myös rohkaisee osallistujia ylläpitämään tunnetta jaetusta tavoitteesta ja vahvistaa käsitystä siitä, että toimitaan yksikkönä yhdessä toisten kanssa. Etelä-Afrikassa on saatu rohkaisevia kokemuksia liike-elämässä yritysten kehittämisestä kuorotoiminnan avulla (ABSA-pankki). Sosiaalisen pääoman lisäksi musiikki lisää myös suvaitsevaisuutta. Sosiaalisella pääomalla on osoitettu olevan voimakas vaikutus muuhunkin terveyteen edistävästi; ystävien merkitys on tärkeämpää kuin tupakoimattomuus tai epäluottamus voi olla vaarallisempaa kuin ylipaino. Musiikkiharrastus voi siis monella eri tapaa edistää terveyttä.

 

Yhteisen harrastuksen myötä ihmiset kokevat toisensa yhteistyöhaluisina, yhteisen päämäärän eteen toimivina ja samanarvoisina ryhmän jäseninä. Syrjäytymisen ehkäisemisessä on olennaista jokin toimintakenttä, jossa henkilö voi identifioitua arvokkaana yksilönä. Esim. Etelä-Afrikassa musiikkiharrastuksen mahdollisuus on tutkitusti luonut tasa-arvoa. Samaa ei välttämättä voida sanoa vaikkapa kehitysyhteistyöstä; kestävän kehityksen aikaansaamiseksi rahalahjoituksen saattavat jopa hidastaa kehitystä, kun taas musiikkiharrastus voi auttaa ulos köyhyyden kierteestä; se tavoitteellistaa toiminnan taitoja, saa uskomaan omiin mahdollisuuksiin, saa aikaan psyykkistä eheytymistä ja tunnetyöskentelyä, parantaa sosiaalisia taitoja ja sen pääomaa, kohentaa suvaitsevaisuutta ja ehkäisee konflikteja, edistää tasa-arvon kokemusta ja toimii jopa toimeentulon lähteenä.

 

Sanna Salmisen esityksen lopuksi pääsimme kaikki vielä kokeilemaan Iegor Reznikoffin julkituomaa keskiaikaista munkkien luostareissa kehittämää ääniharjoitetta käytännössä. Kirjaston terveysviikkoteeman kruunasi vielä Mieskuoro Laulajien musiikkituokio kirjaston ala-aulassa. Kuoroa johti ja esitykset juonsi  25.2.1960 syntynyt kuoronjohtaja ja kasvatustieteen maisteri, Juha Holma.