lauantai 2. elokuuta 2014


Tampereen ensimmäinen rautatieasema vuodelta 1876.
27.4.1899 Tampereen maistraatti sai Alfred Kordelinin ilmoituksen kauppiaaksi ryhtymisestä tässä vapaakauppaoikeudet omaavassa kaupungissa. Alfred Kordelin oli toiminnan mies, liikkui paljon ja etsi jatkuvasti liiketoimien mahdollisuuksia kulkiessaan. Hän oli sosiaalisesti ilmeisen taitava ja tuli hyvin ihmisten kanssa toimeen. Jälkipolvien harmiksi hänen jäljiltään on hyvin vähän kirjallisia muistiinpanoja, hän ei koskaan pitänyt esim. päiväkirjaa. Täällä Tampereella hän nopeasti pääsi luomaan melkoisen omaisuutensa pohjan ja hän oli myös aikaisemmista Rauman kokemuksistaan oppinut ja tullut varovaisemmaksi virheiden suhteen. Suomen ensimmäinen rautatieyhteys Helsingin ja Hämeenlinnan välillä oli avattu 17.3.1862 ja rata saatiin avattua Tampereelle asti - haararata myös Toijalasta Turkuun - 22.6.1876. Riihimäen ja Viipurin kautta ratayhteys Pietariin oli avattu vuonna 1870. Radan valmistuminen oli Tampereelle tärkeä asia; kaupungin väkiluku kasvoi esim. vuodesta 1890 vuoteen 1900 20 000:sta noin 35 000:een ja vuosisadan vaihtuessa kaupungissa oli jo yli 1 200 henkilöä, jotka tienasivat kaupan piiristä elantonsa. Vaikka pääosa heistä olikin koju- ja torikauppiaita, oli vähittäiskauppa kasvava vääjäämättömästi tulevaisuudessa. Tuon ajan merkittävimpiä kauppaliikkeitä kaupungissa olivat K. V. Ruuskanen, Oy K. Hjorth Ab, Gustaf Oskar Sumelius, Fr. Björkqvist, Kusto Ojanen, Isak Julin, Juhana ja Maria Tirkkosen kauppahuone, Hj. Sundvall ja G. A. Lönnqvist.
 
Tirkkosen sukuhauta Kalevankankaan hautausmaalla.
 

Hjorthin sukuhauta Kalevankankaalla.

Ruuskasen sukuhauta Kalevankankaan kappelin lähistöllä.

Alfred Kordelin joutui jo olosuhteiden pakosta Raumalla hankkimaan ainakin välttävän ruotsinkielen taidon ja tästä taidosta oli hänelle myöhemminkin apua. Kun Alfred aloitti Tampereella toimintansa, hän sai pian liikanimen "Akordi", viittauksena hänen omaan historiaansa. Tamperelaiset pitivät melko yleisesti Kordelinia häikäilemättömän kovana liikemiehenä ja nousukkaana. Kateutta aiheuttivat myös hänen kyvykkäät liiketoimensa muiden kauppiaiden keskuudessa. Vuosi 1899 sattui myös olemaan heikko satovuosi ja Tampereella tiedettiin tehdyn ainakin 21 vararikkoa samana vuonna. Alfred ryhtyi sangen määrätietoisesti kartuttamaan varallisuuttaan ostamalla ensitöikseen Hämeenlinnasta G. A. Lindforsin ja C. M. Lindgrenin sekatavarakauppojen konkurssipesät, jotka hän sitten muutamassa vuodessa muutti rahaksi myymällä tuotteet. Tampereelta hänen omistukseensa siirtyivät nopeasti kauppias Gustaf Otto Haartmanin sekatavara- ja kangaskaupan konkurssipesän Kauppatorin (nyk. Keskustori) etelälaidasta, ja jälleen tämänkin pesän tavarat myytiin reippaasti. Kordelin oli valjastanut Tampereelle avustajakseen kassanhoitaja Hulda Ponkalan. Seuraavaksi hän syöksyi Karl Paul Vilhelm Zimmerin turkisliikkeen romahtaneen pesän kimppuun Kauppakadulla, mutta kaikkien yllätykseksi heltyi luovuttamaan liikkeen lokakuussa 1900 edellisen omistajan rouvalle, Olga Zimmerille, realisoituaan varastosta ensin suurimman osan. Kaupan hän luovutti rouvalle erittäin edullisilla ehdoilla ja oli halukas auttamaan rouvaa vielä myöhemminkin.

Porista hän kartutti omaisuuttaan ostamalla kahdella sekatavara- ja viinikaupan konkurssipesän varastolla; ensin vuonna 1901 A. Vikstedtin ja vuonna 1902 Aksel Karlssonin varastot. Näistä hänen kerrottiin tehneen 150 000 mk:n tilin noin vuodessa. Käkisalmesta hänelle tarttui J. Kauhasen konkurssipesän varasto, Heinolasta A. Laurikaisen ja Viipurista J. Hackspikin vaikeuksiin joutuneet varastot. Osuusliikkeen varasto realisoitiin Lahdesta, Frans Björklundin kauppavarasto Iisalmesta ja Andelinin kauppavarasto Haapamäeltä, mutta pian Kordelin myi tämän kauppias Fredrik Kauhaselle. Alfred Kordelin oli jo Raumalla ollessaan ryhtynyt ostamaan Jokkis Gids Ab:n osakkeita ja tätä varallisuutta hän kartutti ilmeisen määrätietoisesti ja liikuttavan halpaan hintaan. Asunnokseen Alfred Kordelin vuokrasi aluksi toisesta kaupunginosasta tontilta n:o 27 sijanneesta talosta asumuksen ja sitten vaatimattoman asunnon vuonna 1899 valmistuneesta varhaisjugendia edustavasta viisikerroksisesta Commercen asuin- ja liiketalosta, jossa toimivat pitkään Ensimmäinen apteekki (vuoteen 1983 asti) talon kulmassa ja vuodesta 1907 lähtien Hotelli Central.
Tampereen Kauppatori, joka nimettiin Keskustoriksi vuonna 1936.

Tehtailija N. Bauer oli perustanut Tampereen kylkeen Pyynikille Pyhäjärven rantaan 1880-luvun alussa trikootehtaan, jonka kuitenkin myi sitten turkulaiselle toiminimi John Dahlberg & C:o:lle. Uudessa omistuksessa tehdasta laajennettiin ja myytiin ihka uudelle osakeyhtiö John Dahlberg & C:o:lle, joka oli kotipaikakseen valinnut Tampereen. Tämä yritys osti vielä itselleen englantilais-suomalaisen yhtymän perustaman verkatehtaan ja vielä pienen trikootehtaan lähistöltä. Vuonna 1903 yhtiö joutui tehtaittensa kanssa maksuvaikeuksiin ja Alfred Kordelin osti konkurssihuutokaupassa ensin tehtaan kangasvaraston 200 000 mk:lla. Näiden kankaiden myyntiä varten Kordelin taas muodosti kangaskaupat Tampereelle ja Viipuriin. Tampereen liike avattiin - A. Kordelinin Kangaskauppa - sillan kyljessä vuonna 1901 valmistuneeseen kauppias Gustaf Oskar Sumeliuksen liiketaloon Hämeenkadun varteen. Alfred Kordelin muutti tässä yhteydessä itse asumaan tähän uuteen taloon ollakseen lähempänä liiketoimiansa. Kordelin sai avukseen serkkunsa pojan, Aarni Wahnlundin sekä kassanhoitajana vuosina 1908-09 toimineen Julia Roosin (myöhemmin tuomarinrouva Raevuori) ja konttoristiksi Maija Stenmanin. Tämän kangasliikkeensä Alfred kuitenkin lokakuussa 1905 myi kauppias Oskar Vilhelm Bångille, ja hän taas siirsi liikkeen uuteen paikkaan Hämeenkadulle. Bång jatkoi toimintaa vinkeällä nimellä: "Alfred Kordelinin Jälkeläiset". Hän sai kuitenkin liikkeen talouden ongelmiin kolmessa ja puolessa vuodessa ja Kordelin tuli apuun - ei kaikkein vähiten nimensä maineen vuoksi - ja perusti elokuussa 1908 Suomen Kangaskauppa Osakeyhtiön yhdessä kauppiaiden A. Gustafssonin ja Oskar Bångin kanssa. Uusi liike tuli Bångin omistamaan liikehuoneistoon Kangashallin talossa. Liike lakkautettiin lopullisesti huhtikuussa 1912. Viipurin myymälää hoiti kauppias Antti Järveläinen, jonka assistentiksi siirtyi Alfredin velipuoli, Vilho Kordelin, joka taas lunasti liikkeen Alfredilta lopulta itselleen.
Suomen Trikootehdas Pyynikillä.

Pian trikootehtaan varaston saamisen jälkeen Alfred huusi itselleen myös kaikki kolme tehdasta Pyynikiltä. Hän laajensi omistuspohjaa perustamalla sitä varten yhtiön, Oy Suomen Trikootehdas Ab:n, jonka yhtiöjärjestys vahvistettiin 26.11.1903. Yhtiön tarkoitus oli harjoittaa kudottujen tavaroiden ja kankaiden myyntiä. Osakepääoma oli jaettu 500 kappaleeseen 100 markan osakkeita ja tarvittaessa pääoma voitiin kaksinkertaistaa. Yhtiön hallitukseen tuli Kordelinin lisäksi isännöitsijä Allan Timm ja pankinjohtaja H. Grönblom. Veran valmistus lakkautettiin ja yksi tehtaista myytiin toisille. Tehdas tuotti trikoosta, villasta ja puuvillasta alusvaatteita, takkeja, lakkeja, puseroja, sukkia, villapaitoja, yms. Kudottiin myös huopia, huiveja, hartialiinoja, kalossinvuoreja, ja pula-ajan jälkeen myös jumppereita, naisten koti-, konttori- ja matkapukuja, hiihtopukuja, voimistelu- ja verryttelyasuja sekä uima-asuja. Tehtaan tunnetuin tuotemerkki lienee ollut Atlas, joka näki päivänvalo vuonna 1931. Kotimaan lisäksi tuotteita meni paljon myös Venäjälle, vaikka aivan aluksi suuri ostava kansa vierastikin tehdaskudottuja vaatteita. Hyvin pian tehtaalla saatiin ryhtyä tositoimiin; koneita uusittiin, työsaleja tehtiin lisää ja työväkeä tarvittiin kasvattamaan tuotantoa. Vuonna 1912 tehtaalla työskenteli jo 300 työntekijää, joista peräti 90 % oli naisia.

Jo hieman ennen Suomen Trikootehtaan hankettaan oli Alfred Kordelin lähtenyt mukaan perustamaan Tampereen Sateensuoja & Keppitehdas Osakeyhtiötä. Senaatti vahvisti yhtiöjärjestyksen 20.3.1903 ja osakepääoma jaettiin 150:een 100 markan osakkeeseen. Aluksi Kordelin ei itse ollut johtokunnassa, mutta hänkin tuli sinne kyllä vuonna 1905. Tehtaan isännöitsijäksi valittiin Kalle Välimaa ja muut johtokunnassa istuvat olivat aluksi kauppiaat Fredrik Pöllänen ja Fredrik Björkqvist. Kordelin pysyi yrityksen johtokunnassa aina vuoteen 1915 asti, jolloin hän päätti myydä osakkeensa pois.

Alfred Kordelin oli Tampereen vuosinaan ahkera ja aikaansaapa mies, ja kauppiaana hän luonnollisesti osallistui monien yritysten edesottamuksiin. Vuodesta 1902 hän oli Tampereen Kauppaseuran jäsen ja oli usein nähty jäsen seuran liikelounailla. Voisi helposti kuvitella seurassa hänen tutustuneen moniin liike-elämän ihmisiin ja saaneen myös erittäin hyviä vinkkejä suoraan liike-elämän vaikuttajilta. Vuonna 1905 valmistui seuralle August Krookin suunnittelema oma talo Laukontorin varteen, joka sitten palvelikin seuraa aina vuoteen 1956 asti.
Tampereen Kauppaseuran talo valmistui Laukontorille 1905.

Tampereella Alfred Kordelin ei pitänyt koskaan kirjojaan ja kun hän tuli ostaneeksi Lammilta Mommilan kartanon, hän siirsi kirjansa tähän kartanoon vuodesta 1905. Tampereen virkamiehet kyllä muistivat vuosittain nostaa hänen veroäyriään, josta asiasta hän oli ilmeisen katkera. Tampereella Kordelin hoiteli liikeasioita vuoteen 1910 asti ja täältä hän suuntasi kulkunsa liikeasioidensa perässä Suomen pääkaupunkiin, Helsinkiin, josta hän vuokrasi asunnon Apollon talosta Eteläiseltä Esplanadinkadulta.

Alfred Kordelin©Esa Hakala
Mommilan kartano Lammilla.

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Onko sinulla tietoja Kangashallin talon muista yrittäjistä? Harrastan sukutukimusta, isäni enolla on ollut talossa liike.

Tanja Harju kirjoitti...

Hei! Mahdatko tietää Tirkkosista enemmän. Tuossa kun on Abraham Tirkkosen hautakivi Kalevankankaalta. Yritän etsiä tietoa hänen huvilastaan Tirkkolasta, joka on rekennettu vuonna 1901. Hienoja kuvia olet löytänyt :) Sähköpostini on tanttaralla@gmail.com