Sorsapuiston lampi - alunperin lampi tunnettiin nimellä Pleikilampi - sai alkunsa kirkasvetisestä lähteestä, joka vuosien 1902-03 paikkeilla yllättäen - ilmeisesti Ronganojan tulvimisen johdosta - laajeni lammeksi ja jo seuraavana talvena lampi oli lasten luistelupaikkana. Pleikinniityllä oli Pellavatehtaan lankojen kuivauspaikka lammen rannalla. 1920-luvulla lampi ympäristöineen oli hoitamaton ja haiseva, vaikka pikkupojat sangen yleisesti kalastivatkin siinä. 1930-luvulla kaupunki ryhtyi kunnostamaan puistoaluetta työttömyystöinä ja kaupunginpuutarhuri Onni Karsten sai suunnitella puiston istutukset. Viidettä hehtaaria käsittävä puisto tuli valmiiksi vuonna 1938 ja puisto sai luontevasti nimensä sen valloittaneiden asukkaiden mukaan. Seuraavana vuonna eli vuonna 1939 kaupungin puistoyksikkö hankki ensimmäiset linnut vetonauloiksi puistoon; kanoja, vesilintuja ja riikinkukkoja. Vuosi 1953 toi puistoon teräsverkkoaidan ja linnuille aivan uudet häkit. Lintuvalikoimaa kasvatettiin melkein joka vuosi ja puistosta tulikin nyt koko perheiden oma puisto. Tampereen kaupungin liikenneturvallisuuslautakunta sai vuonna 1954 ajatuksen Talja-lehdessä olleesta artikkelista, jossa kerrottiin englantilaisesta lasten liikennepuistosta. Liikennepuiston tarkoituksena oli leikin muassa opettaa lapsille liikennesääntöjä ja liikennemerkkien tarkoitusta. Näin Sorsapuisto sai vuonna 1956 lasten liikennepuiston, jonka suunnittelusta vastasi Talja - Tapaturmantorjuntayhdistyksen liikennejaosto. Erilaiset yrityksen lahjoittivat liikennepuistoon ajoneuvoja, kuten polkuautoja ja liikennettä ohjasivat "poliisisedät" puistossa. Puiston varustuksiin kuuluivat myös lasten kahluuallas ja leikkikenttä, josta aikanaan löytyivät käytöstä poistetut kuorma-auto, lentokone sekä vuonna 1916 Tampellan konepajan valmistama ja kaupungin Harvialan kartanolta ostama veturi.

 

 

 

Sorsapuiston kupeessa, osoitteessa Salhojankatu 33 sijaitsee myös yksi nuoruuteni merkkipaaluista, Kalevan yhteiskoulu, joka nykyään tunnetaan paremmin Kalevan lukiona. Koulu perustettiin vuonna 1952 ja kaksi ensimmäistä lukuvuotta koulu toimi yksityiskouluna Tammelan kansakoululta vuokraamissa tiloissa. Arkkitehti Jaakko Ilveskosken suunnittelema koulurakennus valmistui yksityisin varoin ja koulu otettiin käyttöön syksyllä 1954; koulun pitkäaikaisena rehtorina toimi alusta aina vuoteen 1976 asti Kerttu Seppälä. Kun Tampereella alkoi peruskoulu, koulu toimi muutaman vuoden nimellä Sorsapuiston yläaste ja vuodesta 1979 koulu on toiminut Kalevan lukiona. Kun Salhojankatua noustaan Kalevankankaalle päin vähän matkaa, jää kadun oikealle puolelle Sorsapuiston urheilukenttä, joka aikanaan oli soramonttuna. Tätä monttua alettiin sitten vuosikymmenten kuluessa käyttää kaatopaikkana jätteille ja kaupunki päätti 1940-lopussa, että tontti on rakennusmaaksi kelvoton, joten paikka sai palvella tulevia sukupolvia urheilukenttänä.

 

Sorsapuiston eteläisellä laidalla nykyisen Tampere-talon kohdalla sijaitsi eläintarha, joka avasi ovensa yleisölle 1.7.1964. Eläintarhaa ennen samalla paikalla toimi Tampereen kunnallinen teurastamo, joka kannattamattomana ja huonoa hajua seudulle tuottavana lopetettiin vuonna 1962. Tampereen kaupunki sai lahjana Puolan ystävyyskaupungilta Łódzilta kaksi leijonanpentua, jotka sittemmin saivat nimet Tam ja Pere. Aluksi eläintarhaa kaavailtiin Viikinsaareen tai Särkänniemeen, mutta lopulta teurastamolta vapautunut tontti otettiin eläintarhan käyttöön. Eläintarhan esimiehenä toimi Leo Weckman. Eläimiä lienee parhaimpaan aikaan ollut noin kuusikymmentä, mutta niitä pidettiin hyvin vaatimattomissa ja puutteellisissa oloissa tarhassa. Vuonna 1972 tuli voimaan tiukempi eläinsuojelulaki, joka kiinnitti huomiota eläinten oloihin ja kritiikki eläintarhaa kohtaan alkoi lisääntyä. Lopulta eläintarhalle ei löytynyt uutta paikka ja se sulkeutui 26.9.1972 ja sen eläimet joko myytiin tai lahjoitettiin eteenpäin.

Nykyään tällä samalla tontilla sijaitsee Tampere-talo, Pohjoismaiden suurin konsertti- ja kongressikeskus, joka valmistui paikalleen osoitteeseen Yliopistonkatu 55 vuonna 1990. Tampere-talo on Tampereen kaupungin omistama osakeyhtiö, joka perustettiin jo vuonna 1987 ja Tampere-talon johtajina ovat toimineet Kalle Öhman, Kaarina Suonio, Kalervo Kummola ja nykyisin Paulina Ahokas. Tampere-talon suunnittelivat arkkitehdit Sakari Aartelo ja Esa Piironen ja talon akustiikasta huolehti Alpo Halme. Kotinsa tästä loistavasta talosta löysivät myös Tampereen Ooppera ja Tampere Filharmonia.