sunnuntai 1. maaliskuuta 2015


 
Suomen eturivin orkestereihin kuului 10.12.1918 syntyneen Erkki Vilhelm Ahon (k. 19.8.2002) orkesteri, jossa parhaimmillaan soitti 16 taitavaa muusikkoa. Väitettiin orkesterin esikuvina toimineen Benny Goodmanin ja Dorseyn veljesten big bandit 1930-luvulla. Erkki Aho oli pasunisti, joka vielä vuonna 1937 opiskeli Helsingin Konservatoriossa ja samaan aikaan otti yksityistunteja säveltäjä Aarre Merikannolta. Samoihin aikoihin Aho soitti Helsingissä Cotton Clubilla ja Lepakossa orkestereissa, joissa laulusolistina nähtiin mm. Raija Valtonen ja Olavi Virta.
Erkki Vilhelm Aho.

Kesällä 1938 Erkki Ahon 11-miehinen orkesteri kiinnitettiin soittamaan ravintola Rioon. Ahon orkesteria ennen Riossa soitti Jomi Leinon orkesteri, jossa oli laulusolistina viihtynyt jonkun aikaa Olavi Virta. Olavi Virran ensimmäinen levytys marraskuulta 1938 oli Syysserenadi, joka taas oli Tauno Marttisen sävellys ja Niilo Lehtosen sanoitus. Ravintola Rio taas toimi Heimolan talossa Helsingissä Hallituskadun ja Vuorikadun kulmassa. Heimolassa istui Suomen eduskunta vuosina 1911-1931, ennen kuin pääsi muuttamaan omaan parlamenttitaloon Arkadianmäelle. Heimolassa hyväksyttiin siis Suomen itsenäisyysjulistus. Tämän jälkeen Heimola muutettiin suureksi ja suosituksi tanssipaikaksi ja vuonna 1933 talon valtasi Dallapé-orkesteri toimitalokseen. Dallapé-orkesteri esiintyi täällä ahkerasti ja orkesterin (ohjelma)toimisto sijaitsi myös tässä rakennuksessa. Lisäksi orkesteri järjesti näissä tiloissa soitto-opetusta monissa instrumenteissa ja talossa soitti myös Dallapén suosittu oppilasorkesteri Helge Pahlmanin johdolla. Yleisradio asensi tähän Suomen suosituimpaan tanssisaliin kiinteät mikrofonit, jotta Ahon orkesterin soittoa pääsi radion kautta kuuntelemaan koko kansa lauantai-iltaisin.
Heimola

Talvisota häiritsi pahoin kaikkien orkestereidenkin toimintaa ja viranomaiset rajoittivat myös tehokkaasti huvitilaisuuksien järjestämistä sota-aikana. Välirauhan vallitessa vuosina 1940-41 Erkki Ahon orkesteri teki paluun Rioon, mutta nyt alkuun seitsenmiehisenä kokoonpanona. Orkesteri toimi kuitenkin runkona Erkki Ahon myöhemmälle big bandille. Tuossa kokoonpanossa soittivat silloin pasuunaa ja viulua soittaneen johtajan lisäksi Pauli Granfelt (trumpetti ja pasuuna), Kaarlo Valkama (saxofonit), Martti Ounamo (pasuuna), Tauno Marttinen (piano), Pentti Törrönen (basso) ja Osmo "Ossi" Aalto (lyömäsoittimet). Erkki Ahon orkesterin pystysolistiksi kiinnitettiin Olavi Virta.
 

Syksyllä 1940 Tauno Marttisen tilalle Ahon orkesteriin tuli pianistiksi Toivo Kärki, joka sovitti  orkesterin käyttöön nopeasti kymmeniä amerikkalaisia swingkappaleita. Näistä sovituksista tuli merkittävä osa Ahon orkesterin perusohjelmistoa koko orkesterin historian ajaksi. Taas soittajia vietiin, kun jatkosota kesäkuussa 1941 alkoi. Erkki Aho oli oman sairautensa vuoksi vapautettu vakinaisesta palveluksesta ja hän ryhtyi suosittujen konserttien järjestäjäksi Konservatorion juhlasalissa. Ahon orkesteri kasvoi jo 15-miehiseksi big bandiksi ja ensimmäinen konsertti oli maaliskuussa 1942 Konservatoriolla. Ravintola Rio vaihtoi maaliskuussa 1942 myös nimensä Veljeshoviksi, koska ravintolaa pyörittivät sotainvalidit. Konserteista tuli niin suosittuja, että pian Erkki Ahon orkesteri piti Konservatorion lisäksi niitä myös Hämäläisten talolla, Messuhallissa ja Veljeshovissa. Veljeshovissa vieraili tuohon aikaan myös monia ruotsalaisia taiteilijoita tukemassa sotainvalideja; heitä olivat esim. Karl Gerhard, Harry Brandelius ja Inga-Lill Rossvald.
 

Lainaus Harmony Sistersin Vera Enrothin muisteluista: "Olavi Virta ja Eugen Malmstén olivat usein swingkonserttien solisteina. Olavin kaunis tenorisukuinen ääni ja tunnelmallinen esitystapa sekä Eugen Malmsténin eloisuus saivat myös yleisön ja kriitikoiden suosion... Konsertteja oli kaksi illassa, yleensä klo 18.30 ka 20.30. Erkki Ahon orkesteri saattoi avata Benny Goodmanin kappaleella Swingtime in the Rockies, Eugen Malmstén lauloi jatsahtaen Mustat silmät, bändi soitti Dinahin, Harmony Sisters lauloi Harry Warrenin lauluja filmistä Yö Riossa, orkesteri soitti Goodmanin The Killer Dillerin, ja niin edelleen. Yleisö oli Helsingin innostunutta sodanaikaista nuorisoa." Amerikkalaisten swingkappaleiden lisäksi alkoi Ahon orkesterin ohjelmaan eksyä myös eurooppalaisia lauluja mm. Italiasta, joita kaihoisasti tulkitsi uusi suosikki Henry Theel.
Harmony Sisters

Kulttuuriarvostelija K:n kertomus Helsingin Sanomista: "Sunnuntaina kuultiin kahteenkin otteeseen Konservatorion salissa, jossa ollaan totuttu kuulemaan vakavalta kannalta otettavaa musiikkia, pitkä ohjelma ns. 'swingiä', tuota samaa rytmissään neekerisoitantoa imitoivaa 'musisointia', jonka oikea ympäristö on Music Hallien myrkyttynyt ilmapiiri. Erkki Ahon yhtye, joka sitä soitti, on ilmeisesti alallaan sangen rutinoitu, joten esittämisen kohdalta odotukset tulivat kyllä täytetyiksi..."

Sotatilasta johtuen orkestereiden kokoonpanot saattoivat vaihdella usein paljonkin. Sodan jälkeen alkoi välittömästi ennennäkemätön huvittelukausi ja muusikoilla oli runsaasti töitä tarjolla. Viranomaiset säännöstelivät vielä kuitenkin melko pitkään määräyksillään tilaisuuksien järjestämistä; pakollisen iltamaohjelman jälkeen sallittiin vain yksi tunti tanssimusiikkia. Vuodet 1944-45 Erkki Ahon orkesteri soitti pääasiassa Helsingin Työväentalon toisessa kerroksessa. Orkesterin soundia kuvailtiin pehmeäksi, moderniksi ja swengaavaksi. Tammikuussa 1945 järjestettiin Messuhallissa Suur-Karnevaalit, jossa kolme suosituinta tanssiorkesteria kilpaili yleisön suosiosta. Dallapén ja Rytmi-Poikien jälkeen viimeisenä esiintynyt Erkki Ahon orkesteri korjasi potin yleisön suosionosoituksilla mitattuna selkeästi. Sodan jälkeen tykistöstä Karjalasta palannut Toivo Kärki soitti jälleen Erkki Ahon orkesterissa vuosina 1944-45. Toivo Kärjen oli tarkoitus vuonna 1945 koota orkesteri Olavi Virran taustalle ja lähteä Suomea kiertämään, mutta jostakin syystä tämä kiertue peruuntui ja Kärki lähti seuraavana vuonna toivekonserttikiertueelle Henry Theelin kanssa lähes kymmeneksi vuodeksi.
Olavi Virta

Rytmi-orkesterin nimellä Erkki Ahon orkesteri levytti 27.3.1944 yöllä Helsingin Niittykadulla kerrostalon alakertastudiossa seitsemän Toivo Kärjen tykistöpatterin päällikkönä asemasodan aikana tekemää sovitusta, jotka levylle lauloi tietysti Olavi Virta. Kappaleet olivat Who, Stardust, Close Your Eyes, Deep Purple, Whispering, Solitude ja Always in My Heart. Levyllä soittavat johtaja Ahon lisäksi Tauno Kukko, Pauli Granfelt ja Eino Siekkinen trumpetteja, Martti Ounamo ja Tauno Savola pasuunaa, Ville Virtanen, Niku Jussila, Kaarlo Valkama ja Erkki Eloranta saxofoneja, Aarre Koskela pianoa, Viljo Immonen kitaraa, Pentti Törrönen bassoa ja Ossi Aalto rumpuja. Tallentaminen tehtiin vain käyttäen kahta mikrofonia: toinen orkesterille ja toinen laulusolistille. Sysmässä 27.2.1915 syntynyt Oskari Olavi Virta lausui elämänsä ehtoopuolella Erkki Ahon orkesterista seuraavasti: "Se oli loistava orkesteri,  kauhean hyvä. Siinä olivat parhaat musiikkerit mukana. Aho teki aivan uranuurtavaa työtä!"

Valitettavasti Erkki Ahon orkesterin taival tulehtui orkesterin johtajan ja soittajien välille tulleisiin taloudellisiin erimielisyyksiin. Joulukuussa 1945 orkesteria ryhtyi johtamaan Ossi Aalto, joka oli jo pitkään hoitanut orkesterin managerin tehtäviä oman soitantansa ohessa. Erkki Aho siirtyi syrjään musiikkielämästä, mutta vuonna 1947 hän jälleen kokosi uuden orkesterin, joka esiintyi etupäässä Helsingin tanssipaikoissa. Ahon orkesteri sai kiinnityksen mm. vuonna 1950 Linnanmäen avajaiskesänä huvipuistoon soittamaan vakituisena orkesterina, jonka laulusolistina oli tuolloinkin Olavi Virta. Erkki Ahon orkesteri muistetaan vielä 1950-luvulla monista esiintymisistä ravintoloissa, kuten Hungaria, Fennia ja Kaivohuone. Vielä Kaivohuoneella Ahon orkesteri esiintyi 12-miehisenä kokoonpanona, mutta sen jälkeen vääjäämättä viihdeorkestereiden kokoonpanot ovat olleet huomattavasti pienempiä. Mitähän se kertoo maksavasta yleisöstä ja sen vaatimustasosta?

 Erkki Ahon orkesteri © Esa Hakala

Ei kommentteja: