Vuonna 1985 syntynyt Santtu-Matias Rouvali kuuli jo kotonaan
musiikkia aamusta iltaan, koska syntyi muusikoiden perheeseen; äiti soittaa
viulua ja opetti Santtu-Matiakselle myös viulunsoiton alkeet ja isä soittaa klarinettia.
Molemmat vanhemmista soittivat Lahden kaupunginorkesterissa ja Santtu pääsi
näin usein konsertteihin ja harjoituksiinkin mukaan. Näissä tilaisuuksissa
Santtu-Matias haltioitui näyttävistä asioista: lyömäsoittajista ja orkesteria
johtavista kapellimestareista. Viisivuotiaana isä oli ottanut Santtu-Matiaksen
mukaansa orkesterin kenraaliharjoituksiin, jossa isän silloinen kollega, Jorma
Alanne, antoi Santtu-Matiaksen kokeilla lyömäsoittimia. Siitä kaikki sai
alkunsa ja Jorma Alanne toimikin hänen ensimmäisenä opettajana
lyömäsoittimissa.
Kuusivuotiaana Santtu-Matias aloitti musiikkiopintonsa
Lahden konservatoriossa lyömäsoittimilla ja viulussa. Viulu jäi matkan varrella
pois, koska pojalla oli muitakin harrastuksia, mutta lyömäsoittimet kuuluivat
edelleen opintojen piiriin. Vuonna 2003 Santtu-Matias pyrki Sibelius-Akatemian
nuorisokoulutukseen ja 17-vuotiaana hän muutti Helsinkiin ja aloitti opinnot
akatemiassa pääaineenaan lyömäsoittimet. Samaan aikaan Santtu-Matias soitti
myös sinfoniaorkesteri Vivossa ja täällä hän tutustui nyt kapellimestari Hannu
Lintuun.
Nuori Santtu-Matias oli utelias kysymään Hannu Linnulta neuvoja
ja pian he jo orkesteritauoilla tutkivat yhdessä partituureja ja miettivät,
miten mikäkin kohta tulisi johtaa. Lyömäsoittajalla oli tuolloin jo käsien
koordinaatio hallinnassa ja sopivasti impulsiivisuutta ja rytmitajua
löytyi. Myöhemmin hän on opiskellut
yksityisesti myös Hannu Linnun johdolla. Kapellimestareiden kouluttaja Jorma
Panula oli perustanut Sibelius-Akatemiaan nuorisokapellimestariluokan, johon
myös Santtu-Matias hakeutui ja pääsi vuodeksi. Vuoden päästä häntä
kannustettiin taas hakeutumaan oikealle kapellimestariluokalle ja professori Leif
Segerstamin oppiin. Lyömäsoittaja Rouvali voitti Eurovision Nuorten solistien
Suomen karsinnan vuonna 2004 ja edusti Suomea Sveitsin Luzernissa. Vuonna 2007
oli Santtu-Matiaksen lyömäsoitinopinnot tulleet tiensä päähän ja pääaineeksi
vaihtui orkesterin johtaminen
kapellimestariluokalla. 2009 hän toimi kapellimestari Sakari Oramon
assistenttina Kokkolan oopperassa.
Santtu-Matias Rouvali on joskus kutsunut kapellimestarin
työtä yltäpäältä mielenkiintoiseksi, kun aina pitäisi onnistua ja skarpata koko
ajan sekä kaiken aikaa saa jännittää ja stressata. Kapellimestareilla täytyy
olla paineensietokykyä; soittajat voivat tauolla vaikka lukea, mutta
kapellimestarin on oltava valppaana jatkuvasti. Kapellimestari voi myös päättää
omista töistään ja tehdä töitä aivan niin paljon kuin haluaa. Onnistuneen
konsertin jälkeen saa myös uskomattoman tunteen palkkioksi. Kapellimestarin työssä pääsee myös
työskentelemään eri orkestereiden kanssa ja silloin tutkitaan myös
esimiestaidot ja suhtautuminen vastoinkäymisiin. Nuoresta iästään huolimatta
Santtu-Matiaksen on pitänyt voittaa myös orkesterin soittajien luottamus
puolelleen osaamisellaan; täytyy kuunnella herkällä korvalla orkesterin sointia
ja opetella sen toimintatapoja. Positiivisen palautteen jälkeen on taas
fantastinen tunne onnistuneesta yhteistyöstä. Palautteen hän näkee arvokkaana
ja kritiikkiä tulee vain kestää. Siitä voi joko oppia tai oma näkemys vain
vahvistuu entuudestaan. Fyysisiä rasitusvammojakaan ei voi täysin estää;
niskojen jumiutuminen on aika yleistä, kun koko keholla tehdään töitä. Itse
Santtu-Matias pitää työssään haasteellisempana ulkomaisten orkestereiden kanssa
uskottavuus- ja kielikysymyksiä. Kieliä hän on jatkuvasti opiskellut lisää ja
nuoruuskin korjaantuu hetkittäin. Santtu-Matias Rouvalin uran kannalta tärkeitä
henkilöitä ja matkan varrella tukijoita ovat olleet ja ovat vieläkin Hannu
Lintu, Sakari Oramo ja Leif Segerstam.
Luonto ja omat kaverit ovat Santtu-Matiakselle hyvin
tärkeitä voimavaroja. Kavereita ei juuri kapellimestarin työn
ammattisalaisuudet kiinnosta ja kavereiden kanssa ei työasioista keskustella.
Santtu-Matias kuuluu kuitenkin kahteen metsästysseuraan ja nauttii myös
kalastuksesta. Hän tapaa luonnon keskellä paljon kavereita ja hän haaveilee
joskus omistavansa maatilan. Monenlainen musiikki kiinnostaa myös
Santtu-Matiasta; Lahdessa hän soittaa jazz-bändissä, jonka kanssa soitetaan
välillä rokkia ja musisoidaan myös pubeissa. Myös big-bandit ja 1950-luvun
meininki kiinnostaa nuorukaista. Santtu-Matias oli perustamassa ja johtaa myös
60-henkistä Se ensemble orkesteria, joka sai alkunsa Lauttasaaren kirkosta.
Tällä orkesterilla he ovat tehneet mm. Carmenin Kokkolan oopperassa. Nuori
kapellimestari haluaa nuoria rohkaista erilaisen musiikin kuunteluun; kaikkea
ei aina tarvitse ymmärtää musiikissa. Silmät voi pistää konsertissakin kiinni
ja antaa mielikuvituksen viedä ja vain nautiskella. Solistina Santtu-Matias
Rouvali on vieraillut ainakin Sinfonia Lahden, RSO:n ja Mikkelin
kaupunginorkesterin konserteissa. Hänen kapellimestariuransa sai nopean lähdön,
kun hän vuonna 2009 pääsi lyhyellä varoitusajalla johtamaan Radion
sinfoniaorkesterin konsertin. Sen jälkeen hän onkin johtanut mm. Tampere
Filharmonista orkesteria, Kymi Sinfoniettaa, Keski-Pohjanmaan Kamariorkesteria,
Lapin kamariorkesteria, Tapiola Sinfoniettaa, Sinfonia Lahtea ja Residentie
orkest Haagia. Vierailuja kapellimestarina hän on tehnyt myös City of Birminham
Symphony Orchestraan, Los Angelesin filharmonikkoihin, Tanskan Radion
sinfoniaorkesteriin, Tokyo Sinfoniaan, Grand Rapids Orchestraan, Gothenburgin
Symphonyn ja Frankfurtin radion orkesterin luona. Syksyllä 2010 Rouvali solmi
sopimuksen lontoolaisen Harrison & Parrot agentuuritoimiston kanssa. Syksystä
2011 lähtien Santtu-Matias on ollut Tapiola Sinfoniettan taiteellinen partneri
ja samana syksynä alkoi myös yhteistyö Los Angelesin Filharmonikkojen kanssa,
jossa Rouvali työskentelee säännöllisesti Gustavo Dudamelin kanssa.
Onko Santtu-Matias Rouvali Tampere Filharmonisen orkesterin
seuraava ylikapellimestari syksystä 2013 lähtien?